Miten sovittaa alkoholi ja ketogeeninen ruokavalio yhteen?

Ruokavalion, jonka on tarkoitus olla elämäntapa, on hyvä joustaa elämäntilanteiden mukaan. Muuten sitä olisikin hankalampi noudattaa.

Ketoillessa on ihan mahdollista myös silloin tällöin juhlia kera alkoholin. Muutamia asioita täytyy kuitenkin ottaa huomioon ja on myös hyvä ymmärtää mitä alkoholi tekee elimistölle ja elimistössä, ennen kuin päättää kuinka usein ja missä tilanteissa sitä juuri itse haluaa käyttää. Päätinkin siis kirjoittaa pienen alkoholitietopaketin, minkä ei ole tarkoitus säikytellä, mutta toivottavasti se auttaa tiedostamaan terveyteen liittyviä asioita, joita alkoholin käyttöön liittyy.

Kohtuukäyttäjälle alkoholista tuleva energia on aina ylimääräistä energiaa, joka varastoidaan rasvana ja joka syrjäyttää muut energianlähteet, kuten rasvan ja hiilihydraatin. Mikäli laihdutat ja juot alkoholia, joudut sanomaan heipat rasvanpoltolle niin pitkäksi aikaa kun alkoholia on elimistössäsi. Kudoksissa siis käytetään alkoholin aineenvaihduntatuotetta, asetaattia, ensisijaisena energianlähteenä ja alkoholin voi laskea sisältävän energiaa n. 7kcal per gramma.

Alkoholi häiritsee muuta aineenvaihduntaa ja ravintoaineiden varastointia. Keho suhtautuu alkoholiin kuten myrkkyyn ja käy sen kimppuun kaikin voimin, poistaakseen sen elimistöstä. Kaikki muu jää toissijaiseksi. Kohtuukäyttäjällä alkoholidehydrogenaasi muuttaa alkoholin mahalaukussa ja maksassa asetaldehydiksi (ja sitten asetaatiksi, sekä asetyylikoentsyymi A:ksi), mutta alkoholimäärän lisääntyessä elimistö joutuu ottamaan käyttöön apukeinoja, kuten entsyymi CYP2E1:n, että saisi kaiken alkoholin hapetettua. CYP2E1-entsyymin aktivoituminen tuottaa happiradikaaleja, sitä kautta vahingoittaen maksan solukalvoja ja proteiineja. Ei ole siis viisasta vetää perseitä olalle tai käyttää alkoholia alvariinsa muutenkaan. Entsyymeissä voi olla geneettisiä eroja ihmisten välillä, mikä selittää miksi jotkut ovat herkempiä alkoholille kuin toiset. Ruoka hidastaa alkoholin imeytymistä jokaisella, joten on aina viisasta huolehtia, ettei juo alkoholia tyhjään vatsaan.

Asetaldehydi on karsinogeeni, eli syöpää tutkitusti aiheuttava aine. Se lisää kehon hiljaista tulehdusta, vahingoittaa vatsan limakalvoja ja suolistoa, ehkäisee solujen energiatehtaiden, eli mitokondrioiden energiantuotantoa, mikä edistää maksan rasvoittumista. Asetaldehydi lisää myös muiden syöpää aiheuttavien aineiden vaarallisuutta, mikäli niitä hankkii elimistöönsä samaan aikaan alkoholin kanssa. Oletko ns. viihdetupruttelija? Tämänkin kannattavuutta kannattaa miettiä kahteen kertaan.

Mitäs muuta haittaa Alkon tuotteista meille sitten on? Alkoholin kohtuukäyttö lähinnä lisää rasvojen varastoitumista kehoon. Mutta liiallinen alkoholituotteilla lutraaminen johtaa yleensä aliravitsemukseen, sillä alkoholin hapettamisessa on elimistöllä kova homma, siihen kuluu sekä energiaa, että runsaasti ravintoaineita, esimerkiksi sinkkiä. Alkoholi on liuotin ja tämän vuoksi esim solukalvojen toiminta ja viskositeetti häiriintyy, joka voi johtaa maksasolujen vaurioihin. Alkoholi myös heikentää rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä, se huuhtelee A-vitamiinia elimistöstä nopeammin kun sen kuuluisi kulua muuten, joka saattaa johtaa esimerkiksi hämäräsokeuteen. Ja jopa säännöllisesti, mutta kohtuudella alkoholia käyttävälle, saattaa muodostua puutoksia mm. B1, B6, folaatti, magnesium, sinkki.. -Nyt joku vitsikäs huomauttaa, että bissestä saa B1 vitamiinia :D Joo, niin saa. Ei tarvitse juoda kuin 25 litraa bisseä päivän B1 tarpeen kattaakseen. En usko monenkaan tuohon pystyvän, eikä olut kuulu ketoiluun muutenkaan ;D

Runsas alkoholimäärä vähentää glukoosin muodostusta kehossa, mikä saattaa johtaa hypoglykemiaan, eli liian alhaiseen verensokeriin. Tämä ei yleensä ole kohtuukäyttäjän ongelma. Paitsi, jos kehon glykogeenivarastot sattuvat olemaan kohtalaisen tyhjinä, eli on esimerkiksi juuri liikuttu hiki päässä (tämä voi tarkoittaa salitreeniä tai vaikkapa reippaita kotihommia), tai ollaan vähähiilarisella ruokavaliolla, eli vaikkapas KETOillaan! Silloin glykogeenivarastot ovat merkittävän tyhjät ja alkoholia nautiskelevalla saattaakin olla yllättävä riski turhan mataliin verensokereihin ja sen aiheutamiin seurauksiin.

Sitten on rasvamaksa. Suomessa maksasairauksiin heittää henkensä 1200-1300 kansalaista vuositasolla. Rasvamaksasta maksan ongelmat yleensä alkavat. Alkoholi on vain yksi syy maksan rasvoittumiseen, "ei alkoholiperäistä rasvamaksaa" esiintyy meillä länkkäreillä enenevästi, jopa lapsilla, ja taustalla häärii metabolinen oireyhtymä (keskivartalolihavuus), insuliiniresistenssi, liikalihavuus yleisesti, sekä tyypin 2 diabetes. Tässä vaiheessa tila on kuitenkin palautuva ja voit vaikuttaa siihen muuttamalla elintapoja. Lopeta tissuttelu, puhumattakaan kännääminen. Muuta ruokavaliotasi, aloita ketogeeninen ruokavalio. Kunhan teet päätöksen ja pysyt johdonmukaisena, niin sisäelinten ympäriltä rasva lähtee etujoukoissa. Saatat siis parantaa edellä olevat sairaudet tai niiden esiasteet ja huomattavasti elämänlaatuasi, jo hyvinkin lyhyessä ajassa!

Mistä sitten tietää onko rasvamaksa? Siihen viittavia verikokeita voit pyytää lääkäriltä. Mutta jos olet ylipainoinen, sinulla on myös rasvoittunut maksa, se kuinka paljon, riippuu siitä kuinka lihava olet ja onhan asiassa toki muutama muukin muuttuja. Pääpointti on, että lihavalla on myös lihava maksa, siltä ei oikein voi välttyä. Sitä pahemmin, mitä enemmän vararavinto on kerääntynyt vyötärönseudulle. Jos käytät runsaasti alkoholia, sinulla on ainakin hyvin todennäköisesti rasvamaksa. Maksa ei tunne kipua, mutta saatat silti tuntea kipua oikealla ylävatsalla, sidekudosten venyessä, minkä maksa aiheuttaa kasvaessaan. Normaalisti 1,5kg maksanröllikkä saattaa lihoa rasvoittuessaan 5kg:n mörökölliksi. Sidekudokset paukkuu ja tämän saattaa todellakin tuntea kipuiluna. Toivottavasti et ole päästänyt omaa tilannettasi niin pahaksi. Jos olet, ei mitään peruuttamatonta ole välttämättä vielä tapahtunut, voit pitää itseäsi onnekkaana, sillä sinulla on edelleen mahdollisuus muuttaa elämäsi suunta.

Kun maksasoluja tuhoutuu, ei maksa enää saa hoidettua kaikkia sille kuuluvia hommeleita. Yhtenä myrkynpoisto, joten saattaa alkaa esiintyä myös aivotoiminnan häiriötiloja. Rauhattomuutta, keskittymisvaikeuksia ja sen sellaista. B6 ja foolihapon puutoksen kautta, sekä mahdollisen mahalaukun limakalvo- tai suolisto-ongelmien vuoksi, saattaa muodostua B12-vaje, joka voi aiheuttaa monen muun oireen lisäksi myös peruuttamatonta vahinkoa, mm. erilaisia muistisairauksia. Maksan kyky toimia on rajallinen ja vaikka se tiettyyn pisteeseen saakka voi uudistua, saattaa myös siihen pysyviä vaurioita muodostua. Jos ruokavalio on heikkolaatuinen, lisää jo alkoholin kohtuukäyttö erilaisia puutostiloja elimistössä.

Ketoillessa pääosin vältellään alkoholia. Kohtuus kaikessa, mikä ei ole henkilökohtaisesti ongelma, on kuitenkin osa elämää. Myös ketoilla voi monella tapaa. Mikäli oma valintasi on syödä enemmän "Dirty Keto" -tyyppisesti, mässäillen pekonilla, munilla ja kermalla, ei alkoholin kanssa kannattaisi lutrata sitäkään vähää kuin muuten. (Koska heikkolaatuinen ruokavalio, josta juuri yllä mainitsin.)

Jos kuitenkin panostat ruokavaliossasi runsaisiin ravinteisiin ja alkoholi on sinulle "turvallinen aikuisten karkki" -kuten eräs ystäväni asian ilmaisi, eli ei ainakaan riippuvuutta aiheuttava ongelma, ja otat alkoholin tuomat haasteet huomioon yhdistettynä ketogeeniseen ruokavalioon, niin voit käyttää alkoholia halutessasi osana elämäsi juhlahetkiä suht huoletta. Määrä tekee myrkyn kuten edeltä kävi ilmi, mutta päivittäinen pienikin alkoholiannos on lähinnä terveyden tuhlaamista, se haittaa merkittävästi myös palautumista, vaikka saattaa luoda harhan rentoutuneemmasta olotilasta.

Mitä sitten tulisi osata ottaa huomioon, jos kaikesta huolimatta ketoillessa haluaa alkoholia nautiskella? Ihan ensimmäisenä se, että riippumatta entisestä alkoholin sietokyvystäsi, saatat huomata ketoosissa olevasi huomattavassa humalassa jo varsin pienestä määrästä alkoholia. Tiedossa saattaa siis olla viininhörppimisen lomassa kaikenlaista epäkorrektista käyttäytymisestä, noloihin tilanteisiin ja huonovointisuuteen. Monilla myös ketoosissa tissutellessa tulee tympeä ja väsähtänyt fiilis, ei välttämättä edes maistu.

Kokemuksella voin kertoa, että joillekin kuitenkin maistuu, jos seura, tilaisuus ja fiilis sattuvat kohdilleen. Miten sitten välttää kaikenlaiset örvelöt? Avainasemassa on tehdä valinta. Rasvanpoltosta joudut luopumaan, siinä kohtaa ei ole vaihtoehtoa. Mikäli siis laihdutat, luovut tästä siksi ajaksi kun olet alkoholin vaikutuksen alaisena. Valinnalla tarkoitan sitä, että kroppaasi avittaaksesi kannattaa myös harkita luopuvansa ketoosista, voit suhtautua tähän tuon tulevan turmiollisen illan hintana. Hiilaritankkaus ennen juomista, antaa kropallesi paljon työkaluja kirjaimellisesti selvitä tilanteesta. Tämä ei tarkoita pussia irtokarkkeja tai jotain muuta yhtä hömelöä, vaan hyvistä lähteistä tehtyä harkittua hiilaritankkausta. Syö vaikka kaurapuuroa, aterialla riisiä tai perunaa ja nautiskele muutama hedelmä. Huolehdi nesteen ja elektrolyyttien tankkaamisesta jo aamusta alkaen ja jatka veden juomista alkoholin ohella aina siihen saakka, kun pääsi tyynyyn painat. Ja heti herättyäsi, huuhtele elimistöäsi vedellä ja suoloilla. Sekä ketoosi, että humala ovat diureettisia tiloja. Nesteytys, nesteytys, nesteytys. Ja. Varoituksen sana, ketokrapula saattaa olla ihan yhtä kamala kuin varomaton ketohumala, mutta asianmukaisella hiilaritankkauksella ja nesteytyksellä olet jo puoliksi voitolla tässäkin asiassa!

Mitäs sitten valitaan sieltä Alkon tarjonnasta tai baaritiskiltä? Ketoilija valitsee alkoholin, joka on vähähiilarinen ilman makeutusaineita. Kuivat kuoharit, kuiva valkkari tai punkku, konjakki, vodka, gini, tai "muut kirkkaat", ovat käytännössä vaihtoehtojasi. Toki viinan myös lantraat ketokelpoisesti, eli vedellä, vichyllä tai soodalla. Ja jos valintasi on se konjakki, tai vaikkapa tequila, muistuta itseäsi vielä tarkemmin ja etukäteen siitä, ettei toleranssisi viinaksien siedossa ole entisellään.

Kuivatkin siiderit sisältävät melkoisen määrän sokeria, niiden lisäksi oluet ja lonkerot on hylättävä kaupan hyllyyn. Viineissä jäännössokeri kertoo ketokelpoisuuden, jos viinissä on vaikkapa 3g jäännössokeria litrassa, on se varsin ok vaihtoehto. Alkossa on yleensä jäännössokerin määrä ilmoitettu tuotteen tiedoissa ja myyjät toki auttavat tarvittaessa viinin valinnassa. Mitä puhtaammin olet viimeaikoina syönyt, sitä todennäköisemmin kannattaa myös valita luomuviini. Ketokrapulaasi saattaa vaikuttaa yllättävät valinnat ;) eikä rypäleviljelmien torjunta-aineista ole kehollesi ainakaan hyötyä. Keholle lempeimpiä ovat tietenkin miedot kuivat viinit. Kokemus tuo tässäkin varmuutta. Muista huolehtia syömisistä ja jos aiot juoda vain vähän viiniä, ei ketoosia toki tarvitse katkaista hiilaritankkauksilla, mutta on hyvä syödä sekä ennen juomista kunnolla ruokaa, että viiniä siemaillessa jotain ketokelpoista, vaikkapa juustoja tms. -elektrolyyttejä ja vettä unohtamatta, tai sitä karua tosiasiaa, että pieni alkoholiannos saattaa jopa nostaa veren ketoaineiden määrää, mutta rasvanpolton se pysäyttää. Aina.

Kaksi todella tärkeää huomioon otettavaa seikkaa. Anna kehosi rasva-adaptoitua rauhassa. Älä siis nauti alkoholia, jos suinkin mahdollista, ensimmäisiin 4-6vko ketoilun aloittamisesta. Ja missään nimessä ikinä ei pidä juoda alkoholia paaston aikana tai heti paaston jälkeen. Tämä saattaisi johtaa kehosi todella vaaralliseen myrkytystilaan, alkoholiketoasidoosiin.

Tässäpä tämmönen tietopläjäys, josta toivon olevan hyötyä jos haluat juhlia alkoholin kera ketomatkallasi. Ei muuta kun kippis ja kulaus!

Photo by Ray Piedra from Pexels

Ps. Ketogeeniseen ruokavalioon on aivan mieletön valmennus, jossa olen ollut myös itse mukana jo keväästä 2018. Jos haluat tutustua valmennukseen, voit tehdä sen riskittä, rahat takaisin 14pv takuulla. Mikäli lähdet mukaan juuri tämän linkkini kautta, saat valmennuksen halvimpaan mahdolliseen hintaan ja lupaan auttaa sinua ketotaipaleellasi, mitä se mukanaan tuokaan. Kirsin kanssa ketoosiin.

KETO-tortillaa!

Tänään oli meidän perheessä tortillapäivä, nam!

Joskus syön omani lautaselta kokonaan ilman lettua. Salaattipeti ja siihen tortillan muut tykötarpeet, eli tuliseksi maustettua lihaa tai/ja katkarapua salsan kera ja kaiken kruunaa tietenkin iso kasa 28% Crème Fraîchea! Toisinaan lettu on kuitenkin enemmän mieleen. Lettuna voi toki käyttää myös kaalin- tai salaatinlehteä, mutten ole suoraan sanottuna koskaan siitä ideasta päässyt kärryille, on tainnut olla liian rapsakat salaatinlehdet, joten homma ei oikein ole toiminut, heh! Ennemmin revin salaatinlehden salaatiksi ja syön koko komeuden sitten haarukalla.

Googlailin pitkään vhh-versiota tortillaletusta, Ketokickstartin ryhmässäkin oli ehdotuksia, joitain kokeilinkin, mutta niissä on usein mantelijauhoja, tai pieni määrä jopa vehnäjauhoja ja haluan itse säästää kaikki hiilarit tortillan kasviksille. Laitan esimerkiksi pienen määrän ananasta mielummin, kun tuhlaan vastaavan hh-määrän lettuun, joka kuitenkaan ei tortillassa yleensä oikeastaan millekkään maistu.

Kehittelin sitten oman version, jossa neljään pieneen "lettuun" tai kahteen isoon, tulee hiilareita yhteensä 0,9g. Sopii siis ketoiluun erinomaisesti ja toimii paremmin kun salaatinlehtiviritelmät. -Ainakin omasta mielestäni ;D

Letut valmistuvat seuraavasti:

3 munaa
0,5tl suolaa
0,25tl rosépippuria
0,5dl vettä
2tl Puhdistamon psylliumia

Uuni lämpiämään 200'c kiertoilmalla. Meillä on normaalikokoinen, eli n.60cm leveä uuni ja uunipelti.

Erottele munista keltuaiset eri kippoon. Lisää valkuaisiin suola ja pippuri ja vatkaa sähkövatkaimella "kovaksi" vaahdoksi. Vaahto on sopivaa kun se pysyy paikallaan kulhossa vaikka kulhon kääntää nurinpäin.

Lisää keltuaisiin vesi ja aloita vatkaamaan keltuaisia. Ripottele psyllium sekaan koko ajan vatkaten, välttyäksesi paakuilta. Keltuaisvaahto on sopivaa kun psylliumi on siinä tasaisesti seassa. Käytän nimenomaan Puhdistamon psylliumia, jostain syystä muista ei tule aina samanlaista sitkoa kun tässä tarvitaan.

Yhdistä vaahdot, älä vatkaa enää tässä vaiheessa tarpeettoman paljoa, sen verran että taikina on tasaisesti sekaisin. Levitä koko taikina leivinpaperoidulle uunipellille reunoja myöden, tai jaa taikina kahdelle leivinpaperoidulle pellille ja levitä se molempiin pyöreäksi letuksi. Tykkään itse tehdä kokopellinversiota. Levitä taikina mahdolisimman tasaisesti, sillä letusta tulee todella ohutta.

Paista taikinaa n.11min, kunnes hyvä väri. Vetäise leivinpaperi pelliltä viileälle alustalle ja leikkaa "lettu" neljään osaan. Irrota tuoreeltaan leivinpaperista.

Letut ovat pysyneet hyvin kasassa, kunhan psyllium on ollut Puhdistamon ja tortillat syö heti täyttämisen jälkeen.

Ketokelpoiset oman maun täytteet ja ei kun hyvää ruokahalua! Lettu on ohuempaa kuin miltä kuvissa näyttää. Käännän ensin vähän alareunaa ylös ja sen jälkeen sivut keskelle. -Siis samoin kuten pyöreässä letussa, vaikka tätä kantikasta versiota on täytettävä vähän maltillisemmin. Jos haluaa runsaat täytteet, kannattaa taikinasta tehdä kaksi isompaa pyöreää lettua omilla pelleillään. Itse syön mielummin näitä pieniä, nälän mukaan sitten useamman!

Mikäli olet niin pitkällä ketoilua, että käytössäsi on Sulamo, löytyy resepti sieltä nimellä Kirsin KETO Tortillaletut. Yhden letun makrot, kun pelti leikattu neljään osaan:

Prode 5,2g, hiilari 0,2g, rasva 3,8g ja yhteensä yhdessä letussa siis 58kcal.

Jos sinulla ei ole munanerotinta, käy keltuaisen erottelu sorminäppärältä näinkin. Teknisiä apuvälineitä rakastava voi turvautua muovipulloon :D

Ketogeeniseen ruokavalioon on aivan mieletön valmennus, jossa on facebookin ehkäpä kannustavin ja hyvähenkisin tukiryhmä. Olen ollut myös itse mukana jo keväästä 2018. Liittymisen jälkeen jäsenyys on elinikäinen, eli yhdellä kertamaksulla pääset palaamaan kaikkiin materiaaleihin aina halutessasi. Jos haluat tutustua valmennukseen, voit tehdä sen riskittä, rahat takaisin 14pv takuulla. Mikäli lähdet mukaan juuri tämän linkkini kautta, saat valmennuksen halvimpaan mahdolliseen hintaan ja lupaan auttaa sinua ketotaipaleellasi, mitä se mukanaan tuokaan. Kirsin kanssa ketoosiin.

Jääkö käteesi vain nippu hiuksia ja säästöliekki?

Oman ketomatkani varrella olen kohdannut valtavan määrän ihmisiä, jotka syövät aivan liian vähän. Ja kyllä, suurentelematta asiaa, pidän määrää valtavana, sillä arkielämän kohtaamisten lisäksi, pelkkiä vieraiden yhteydenottoja, on tullut nyt muutaman päivän sisällä enemmän kun viikossa on päiviä. Yksi asia yhdistää, ollaan pudotettu painoa muutama kuukausi ja nyt yhtäkkiä paino on jumahtanut paikoilleen, eikä mikään konsti tunnu tepsivän. Heillä kaikilla on ollut myös "paletti kunnossa", makroista ymmärrys, ruokapäiväkirja käytössä, luullaan että kaikki oikein, paitsi sitten kun ollaan yhdessä katsottu vähän tarkemmin, niin eihän ne speksit sitten kunnossa olleetkaan..

Herättävintä oli kun eräältä yhteyttä ottaneelta lähti jo ei pelkästään hiukset, vaan myös kynnet. Ja joku aika sitten hyvän ystäväni tehdessä selontekoa viimeaikaisista syömisistään lääkärille, lääkäri oli hieman pohdiskellen esittänyt kysymyksen: "onko sinua koskaan jouduttu pakkoruokkimaan?" Alkoi sitten tämäkin pimu ymmärtää syövänsä liian vähän ja kuinka syömishäiriöisenä tuota tilaa asiantuntija jo piti. Kuitenkin, nämä henkilöt ovat kuvitelleet tekevänsä kaiken juuri oikein.

Itse olen ollut liki pitäen vastaavassa tilanteessa, siis etten ymmärtänyt syöväni "liiankin terveellisesti". Tämän seuraukset olivat moninaisia, mutta yhdessä vaiheessa juoksin paniikissa ihotautilääkäriltä toiselle, maksaen heidän olan kohauttelustaan ja kerta toisensa jälkeen istuin kuuntelemassa heidän "näin vaan voi joskus naisellekkin käydä", diagnoosejaan. Kun hiukset lähti minultakin ja siis aivan tupottain. Se on hirveä tunne ja tilanne, jota en kenellekään toivo.

Jopa näistä lääkäreistä he, ketä silloinen ruokavalioni edes kiinnosti, kysyivät ainoastaan mitä söin. Kertaakaan ei kukaan kysynyt paljonko. Ja toki ajattelivat, että liikaa kun kerran ylipainoa muutama kilo oli. Niinhän ajattelin itsekkin.

Tähän samaan sortuu välillä viisaammatkin valmentajat. Eräs minuun yhteyttä ottaneista onnettomista, oli juuri päättänyt jättää maitotuotteet ja pähkinät, sillä ravintovalmentaja oli maininnut ne jumin todennäköiseksi syyksi. Kun paino oli pudonnut hienosti ja tasaisesti yli kymmenen kiloa, mutta nyt pari kuukautta ollut päällänsä totaalinen jumi. Tällaisessa tilanteessa näköjään kysytään rutiinina, "syötkö pähkinöitä tai maitotuotteita", niissä kun saattaa piillä luultua enemmän kaloreita ja hiilareita ja maitoproteiinissa on omat ongelmansa, jotka painojumin takana joskus saattavat piillä. Olen itsekin kuullut tämän neuvon varmaan satoja kertoja. Oli  myös tullut puheeksi että ruokapäiväkirjasovellus Sulamo oli hänellä päivittäisessä käytössä. Mutta se tärkein oli unohtunut, kysyä -paljonko- syöt ja -paljonko- kulutat.

Tämä mimmi oli kuukausia elänyt noin 1000kcal päivittäisellä energiatavoitteella, eikä tietenkään surrut, jos tavoite jäi vielä siitä vähän vajaaksi, sillä hänenhän oli tarkoitus laihduttaa, vielä vähintään 16-20kg. Hän ei ollut koskaan ennen laskenut syömisiään, ei hän osannut kyseenalaistaa sitä, onko tämä kolminumeroinen luku kilokaloreita paljon vai vähän. Siitä huolimatta, että oli laskenut netissä ketomakrot laskurilla ja käytti ruokapäiväkirjaa, johon orjallisesti syötti kaikista suupaloistaan tiedot, ei hän siis tajunnut, että laskurien antamat, mukamas "kohtuulliset" vajeet ja hänen oman kehonsa kulutus, olivat kauempana toisistaan kun suomen viralliset ravitsemussuositukset ketogeenisestä ruokavaliosta. Ja jos hän ei olisi sattunut törmäämään blogitekstiini säästöliekistä, olisi hän siis karsinut syömisistään seuraavaksi ravintovalmentajan ohjeen mukaan pähkinät ja maitotuotteet.

Ne, joiden avulla todennäköisesti oli jonkun aikaa jo pysynyt juuri ja juuri terveen kirjoissa, ellei jopa hengissä. Epäilemättä piakoin olisi löytynyt seuraava ylipainoinen mysteeripotilas lääkärien vastaanotoilta, jolta kukaan ei olisi taaskaan tajunnut kysyä, että paljonko syöt. Mutta ei hätää, aina voi lykätä käteen reseptin mielialalääkkeitä, niin tuntee tehneensä potilaan eteen edes jotain. Ruuan tulisi olla lääkkeemme, mutta suurin osa lääkärikunnasta tuntuu ajattelevan ravitsemusta ihan täysin irrallisena osana ihmisen terveyttä. He, joilla juolahtaa mieleen kysyä terveellisestä syömisestä, eivät ole yleensä kiinnostuneista määristä, kun "osaavat päätellä jotain asiakkaan vyötärönseudun kelluntavarusteista". Ja pieleen saattaa mennä, rankasti.

Myös valmentajien pitäisi pidentää lausettaan "kokeile jättää maitotuotteet ja pähkinät", lauseeksi, "mikäli olet tarkistanut, että syöt tarpeeksi, voit kokeilla jättää maitotuotteet ja pähkinät". Sillä ihmiset kovin mielellään tekevät juuri kuten neuvotaan, kun apua hakevat.

No, viisaista valmentajista ja lääkäreistä ja heidän mokistaan viis, netissä pyörii kaikenlaisia ketokoutseja ja ketovalmentajia, on ketokuiskaajaa ja jos jonkin sortin ketovislaajaa. Satunnaisesti seuraan näitä sivuja ja ryhmiä, joskus osallistun keskusteluunkin. En pystynyt edes kommentoimaan keskustelua, jossa eräs "valmentaja" ihan muutamia päiviä sitten, antoi opiskelijabudjetilla elävälle vinkin, että ketogeenisesti syömällä voit syödä vähemmän kaloreita ilman näläntunnetta, keho tottuu pienempiin kaloreihin kyllä! Niin :D no niin tottuu! Sitä sanotaan säästöliekiksi! Voi herra isä tätä maailmaa ja sen kaiken sortin neuvonantajia.

Olin niin ällikällä lyöty tuosta neuvosta, ettei minulla kertakaikkiaan ollut voimia puuttua asiaan. Sääliksi käy tätä opiskelijaparkaa, jos vinkistä otti vaarin ja myöhemmin maksaa itsensä kipeäksi terveysongelmien kanssa taistellessaan. Kroppa ei ainoastaan "pudota hiuksia" energiaa säästellessään. Priorisoidessaan polttoaineen elintärkeisiin toimintoihin, se lakkaa imeyttämästä ravintoaineita, vitamiineja yms. Loppujen lopuksi keholle on ihan se ja sama, onko sillä edes aivotoimintaa, kunhan sydän ja keuhkot pelaa. Ja ei, se ei riitä hyvinvointiin, että jokaisella on mukana "omat eväät" alleihin ja takapuoleen rasvana pakattuna. Pienellä kalorivajeella voi oikeasti voida ihan kohtuu hyvin, varsinkin, kun muistaa toisinaan herätellä aineenvaihduntaa kulutuksen mukaisin kalorein. Tällöin keho luottaa sinuun ja ettei mitään hätätilaa ole ja laihtuminen on mahdollista. Mutta mitä suurempi vaje on, varsinkin pitkäkestoisesti, sitä varmemmin saat kehosi hälytystilaan. Ja kun saat kroppasi luulemaan, että on nälänhätä, se mielummin pudottaa hiuksesi, kuin luopuu näistä varastoista, joiden turvin se suunnittelee sinun selviävän hengissä nälänhädän yli.

Kunpa vain aivot tajuaisivat silmien näkemän runsauden olevan oikeasti ulottuvillasi ja mahdollisen kalorien nipistelyn oma valintasi, mutta tähän evoluutio ei meitä vielä ole tuunannut. Ei tarvitse mennä montaa sukupolvea taaksepäin, kun ihmiset joutuivat elämään toisinaan puutteessa. Ja sama tilanne on vallinnut sitä ennen kymmeniä, satojakin tuhansia vuosia. Kehomme toimii juuri kuten sen kuuluu, eikä sitä siitä tule torua. Jos on ylimääräistä mitä pudottaa, ei saa olla mihinkään liian kiire. Oikeasti kohtuullisella, eli ei niiden laskurien antamalla, vaan mietityllä kalorivajeella laihtuu kyllä, turvallisesti ja terveyttä vaarantamatta. Rasvakudokseen on myös varastoituneena kaikenlaista, aina vitamiineista mahdollisiin myrkkyihin. Et edes halua näiden aineiden liukenevan kehoosi liian rivakkaa tahtia, siitäkin voi seurata kaikenlaista.

Vaikka olisi mitkä häät tulossa ja motivaatiosi laihtua isompi kun koskaan, kannattaa hetki miettiä, että kun et kerran alkanut tähän projektiin aikaisemmin, niin onko oikeasti järkevää yrittää ehtiä urakoida tavoitetta täyteen kovin lyhyessä ajassa? Sillä säästöliekki ei ole mikään ohimenevä juttu, joka päättyy kun alkaa syömään tai saavuttaa jonkin tietyn vaa'anlukeman. Esimerkiksi "Suurimman pudottajan" jenkkiversion osallistujia tutkittaessa huomattiin, että aineenvaihdunta oli surkean pieni vielä 6 vuotta ohjelmanteon jälkeen. (Ja BTW vain yksi oli onnistunut pitämään saavutetun painon.)

Eli pikalaihdutus järjettömän suurella kalorivajeella, "onnistuessaankin", ajaa kehon tilaan, jolloin ei voi syödä enää murto-osaa entisestä lihomatta. Vaikka olisi kuinka motivoitunut, ei itseään tällaiseen muutaman viikon rääkkiin kannata piiskata.

Tee harkittu päätös ja muuta elintapojasi, tuloksia tulee kyllä! Ja jos päätät lähteä ketogeeniseen ruokavalioon, joka on myös painonhallinnan kannalta erinomainen keino "päästä halutessaan kesäkuntoon" jne. niin ota selvää, hankkiudu valmennukseen jossa ollaan kiinnostuneita terveydestäsi ja sen säilymisestä ja jossa sinulla on ryhmän tuki. Jos lähdet mukaani Ketokickstarttiin, juuri tämän linkin kautta, myös minä autan sinua matkallasi ja voit syödä joko annetun mealplanin mukaan, tai halutessasi laitetaan heti alusta alkaen yhdessä makrot ja kaloritavoitteet kuntoon. Kaikkea ei tarvitse jokaisen tehdä kantapään kautta. Kunnioita ja rakasta kehoasi, meillä on ainoastaan yksi kroppa ja siihen saatavilla hirmuisen vähän varaosia. Kannattaa toimia sen kanssa yhteistyössä, eikä hampaat irvessä kroppansa tahdon vastaisesti. Näin voit kiittää itseäsi vielä vuosiakin myöhemmin!

Ja kuinkas niille "suurille pudottajille" sitten kävikään? Tutkitusti. Tsekkaa täältä.

Aasialaista soppaa Kirsin tapaan

Tällä maukkaalla soppareseptilläni saat kylmänkolean sään jäljiltä kroppaan lämpöä! Ei välitetä vesisateesta, se vie talven mukanaan ja tuo siis kevään tullessaan!

Tämä resepti on ennen kaikkea hyvä ja helppo. Ainesosat eivät ole nyt luomuinta ketoa, mutta TomYam-tahna on yksi mieluisimpia mausteitani ja tähän keittoon sitä ei ihan kauhean suuria määriä tule. Aika pieni ketorikos siis, joskus saa mennä sieltä mistä aita on matalampi.

Tarvitset seuraavat ainekset:

• Puljongin kalalientä litran pakkaus
• 2pkt Santa Marian kookosmaito extra smooth =8dl
• 6kpl Kaffir-limetinlehtiä (esim SpiceUp!)
• 1pkt Alaskanseitiä fileenä pakasteesta, 400g
• 5dl kuorittuja katkarapuja pakasteesta
• 1rkl TomYam tahnaa
• 1tl Inkivääritahnaa
• 1,5tl laadukasta suolaa
• 1pss Pirkka keittokasvikset pakaste, 200g
• 1 punainen chili (tai maun mukaan)
• 10g tuoretta korianteria
• 2rkl limettimehua

Ota alaskanseitifileet ajoissa sulamaan.

Kaada kattilaan Puljonki, kookosmaidot, pakastevihannekset ja limetinlehdet. Anna kiehua hiljalleen. Lisää TomYam, inkivääri, suola ja pieneksi pilkottu chili (ota ennen pilkkomista siemenet pois). Keittopohjan kiehuessa pilko seitifileet lusikkaan sopiviin palasiin ja korianteri silpuksi. Kun keittopohja on kiehunut 20-25min (keittyy samalla vähän kasaan, sillä keittoa ei erikseen suurusteta), lisää kattilaan seitipalat ja jäiset katkaravut. Kun keitto aikoo kiehahtaa uudelleen, anna sen hyvin maltillisesti pulpahdellen kiehua 5-10min, kunnes kalapalat ovat valkoisia. Ota keitto sivuun levyltä, lisää limemehu ja ripottele pinnalle korianteri.

Keittoa tulee noin 2,5l ja siitä riittää annos 5-6:lle. Liemi on tämän lämmittävän ja "ohuen" keiton pääosassa, joten annos kannattaa tarjota astiasta, josta loppu liemi on helppo hörpätä. Sopii niin pakkaslenkin päätteeksi, kesähelteiseen lounaaseen, kuin pitemmän kaavan ruokailun alkukeitoksi. Älä ujostele erilaisen keiton kokkaamista, keitto on helppo tehdä ja mukavan makuinen!

Hyvää ruokahalua!

Jos olet jo niin pitkällä ketoilua, että käytät Sulamoa, löytyy keitto sen resepteistä nimellä Kirsin Keto Aasialainen soppa.

Ravintosisältö: Prode 6,7g, hiilari 1,5g, rasva 4,5g ja siis yhteensä 73kcal per 100g soppaa.



Tutustumisen arvoinen linkki:

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkiäni, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon. Linkin kautta saat valmennuksen aina halvimpaan voimassa olevaan hintaan: Kirsin kanssa ketoosiin!

Kilpirauhassodan siviiliuhri hankkii Puhtia elämään!

Heippa taas pienen tauon jälkeen!

Koko viikonlopun olen pohdiskellut kaikenlaista kokonaisvaltaiseen terveyteen liittyen. Niin kuin kyllä useimpina muinakin päivinä :D mutta nyt erityisesti, sillä myös oma kilpirauhastani hoitava lääkärini, on menettänyt mahdollisuuden auttaa minua kilpirauhasasioissa. Suoraan sanoen tästä uutisesta meni minulla pasmat sekaisin aika tavalla, sillä niin kokonaisvaltaisesti terveyteeni liittyvästä lääkityksestä on kyse, etten tiedä kuinka jatkossa tulen pärjäämään.

Kaikkien aineenvaihdunnallisten sotkujeni ja ehkäpä osaksi kantamieni geenien vuoksi, syön tavanomaisen T4 kilpirauhaslääkkeen lisäksi erityisluvallista T3 valmistetta. Mikäli saan ruokavaliolla pitkäkestoisesti kaiken vedettyä nappiin, saatan tämän nyttemmin ex-lääkärini mukaan päästä eroon tuosta jäljempänä mainitusta. Ilman sitä en kuitenkaan vielä pärjää, vaikka kaikkeni teen, ei kilpirauhaseni onnistu hommiaan hoitamaan pelkän T4-lääkkeen turvin.

Monille tämä "kilpirauhassota" suomessa on tuttu juttu, toisille ei. Jos aihe ei kosketa omaa lähipiiriä, ei tätä koskevaan uutisointiin ole tietenkään ollut syytä kiinnittää huomiota. Ydinongelma on se, että endogrinologeja on maassamme varsin rajallinen määrä. Endoilla on kahta hoitosuuntausta kilpirauhaseen liittyen ja heillä, joilla on käytössä tämä luvanvarainen yhdistelmälääkitys jota itsekin syön, on niin valtava määrä potilaita, etteivät he ota uusia. Osa muista eri alojen lääkäreistä, on ottanut käyttöön joillain potilaillaan tämän usein ainoan tuloksia tuovan hoitokeinon, mutta Valvira kaikessa "viisaudessaan" (kateudessaan tai jossain ihmeellisessä pätemisen tarpeessaan), on pitänyt huolta suorastaan ajojahdin kautta, että tällaisilta lääkäreiltä viedään mahdollisuus potilaitaan hoitaa, vaikkei minkäänlaisia potilasvahinkoja ole vielä kertaakaan T3 lääkkeen asianmukaisesta käytöstä aiheutunut. Valviran mukaan lääkitystä saavat käyttää ainoastaan endogrinologit ja heistä kilpirauhasta kokonaisvaltaisesti hoitavat, taas eivät ota enempää potilaita.

Tuhansien ihmisten tilanne, tässä hyvinvointivaltioksi kutsutussa huonovointivaltiossa on se, että heidät on jätetty suorastaan heitteille. Hoitosuhdetta asian ymmärtävään lääkäriin ei saa muodostettua, muilta lääkäreiltä evätään oikeus auttaa, vaikka tietotaito löytyisi ja tilannetta yritetään korjata muiden lääkkeiden avulla, eikä se tietenkään tuo samaa tulosta ja liekö on edes turvallista. Näin esimerkkinä, itselläni oli viisi eri reseptilääkettä, ennen yhdistelmälääkkeeni saamista nelisen vuotta sitten, ensimmäiset sain jättää pois jo parissa viikossa oikean lääkityksen saamisesta oireisiini. Reseptiäni on jäljellä muutamia kuukausia ja nyt pohdituttaa, että onko minun palattava entiseen huonovointisuuteeni kilpirauhasen osalta, lähes lääkkeettömän elämäni vaihtuessa samalla entiseen reseptihelvettiin, vai alanko lääketuristiksi satojen, ellei tuhansien muiden tavoin ja alan tekemään lääkärireissuja muualle eurooppaan, tuoden mukanani tarvitsemani lääkkeet.

Tilanne vaikuttaa täysin käsittämättömältä. Osassa EU-maista tätä lääkettä saa jopa ilman reseptiä. Tällaisessa kohdassa alkaa uskoa lääketehtaiden ja suomen lääkkeitä valvovan viraston väliseen korruptioon, sillä minkä muun takia asiasta halutaan tehdä hankala tai liki mahdoton hoitaa? Tiedän ihmisiä, jotka ovat päässeet oikeanlaisella kilpirauhaslääkityksellä työkyvyttömyydestä takaisin työelämään. Luulisi kansakunnallemme tulevan aika hemmetin kalliiksi, saattaa nämä ihmiset takaisin työkyvyttömiksi. Mutta Valviralla on tässä asiassa tiukka linja, lupia napsitaan lääkäreiltä yleensä jopa täysin perusteetta. Kilpirauhasen hoito ei ole yksinkertaista, sen kertoo jo se, ettei kilpirauhasen hoitoon ole pystytty tekemään minkäänlaista käypähoitosuositusta. Eli se, että esimerkiksi tällä minulla toimivalla yhdistelmälääkkeellä ihmisiä hoidetaan, on yhtälainen hoitokeino, kun mikä tahansa muukin. Niin oireet, kuin lääkityksen vaste, on yksilöllisiä ja sellaisena hoidonkin tulisi pysyä. Valvira on itse todennut, ettei perinteinen T4 hoito toimi yksinään kuin reilulla 90%:lla kilpirauhaspotilaita. Lähes 10%:sta suurin osa on siis jätetty heitteille ja kyse on noin kymmenestä tuhannesta ihmisestä.

Itse olen juuri varaamassa kilpirauhaseeni liittyviä verikokeita, siinä pienessä toivonkipinässä, että olisiko vähempi lääkitys jo minulle riittävä. Oireet eivät ikävä kyllä tähän viittaa, mutta toivossa on hyvä elää! En tiedä, pystyykö pelkkä ketoosi minua parantamaan, ainakaan mikäli joudun yrittämään aineenvaihdunnan palauttelua väärän lääkityksen turvin. Hidasta se on ollut nytkin, vaikka lääkitys ja ruokavalio, ovat mitä parhaat ja kaikkeni teen jokaisella elämän saralla. Ehkäpä tässä on siis syytä alkaa tsekkailemaan lentoja ja lääkärinaikoja syksylle sellaiseen maahan, jossa potilaan terveydentila ja hyvinvointi on edelleen byrokratiaa ja lääkärien arvovaltakysymyksiä tärkeämpi asia. Koen olevani siviiliuhri lääkäreiden arvovaltasodassa.

Toivon ettei lukijoistani kovin moni ole yhtä haastavassa tilanteessa kanssani! Tähän sydänemoji, jota kankea blogialustani ei osaa tehdä :)

Päivitän tilannetta käytyäni verikokeissa maaliskuun alussa. Saa pitää peukkuja! Ehkäpä universumi on puolellani tässä asiassa. Samalla aion selvittää ketogeenisen ruokavalioni vaikutuksia edellisen 6kk osalta, kävin siis viimeksi verikokeissa syyskuussa, ketoiltuani edellisestä keväästä. Viimeksi sain kokeista lähes kaikki tarvitsemani kunnallisen terveydenhuollon kautta, sillä esim kolesteroliarvojani ei ollut mitattu kunnallisesti aikoihin, enkä ole työterveyden piirissä. Satuin olemaan mukana FinTerveys 2017 tutkimuksessa, joten minulla oli onnekseni tuoretta vertailudataa kolesteroliarvojen yms osalta, ajalta ennen ketoilua. Muutenhan olisi vaikea tietää mihin suuntaan ruokavalio arvojani on kääntänyt.

Seuraavat yhtä kattavat kokeet saan kunnallisesti vuoden päästä edellisistä, eli ensi syksynä. Haluan kuitenkin nyt välitietoja matkaltani. Vaihtoehtona olisi varata yksityislääkäri ja pytää häneltä lähete verikokeisiin. Tällöin verikokeista saisi Kela-korvauksen. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että kelakorvauksen osuus kokeistani on usein vähemmän kuin yksityislääkärin palkkio, joten en viitsi tehdä asiaa näin mutkikkaasti ja kuitenkin vähintään yhtä kalliisti.  Onneksi nykyään on palveluita, joiden kautta saa tutkituttaa itsestään juuri ne asiat, jotka on tarpeen tietää terveytensä optimoimiseksi. Osasta saa jopa jonkin laista palautetta kokeiden jälkeen. Tällainen palvelu on esimerkiksi Puhti.

Valitsin Puhti palvelusta seuraavat kokeet:

• Puhti terveystarkastus (Voit kurkata sisältöä tästä)
• Kalium
• Magnesium
• Estradioli

Viimeisen nappasin mukaan puhtaasta mielenkiinnosta, muut sisältävät tarpeellista tietoa ketogeenisen ruokavalioni vaikutuksista, kuten maksan ja munuaisten toiminta, kolesteroliarvot, kehon hiljaisen tulehduksen tilanne ja elektrolyyttitasapaino. Vertailen näiden tuloksia sitten edellisiin täällä blogissa, joten jos ketogeenisen ruokavalion konkreettiset tulokset kiinnostavat, kannattaa pysyä kuulolla! Tarjolla olisi ollut myös "Liikkuvan naisen paketti", jossa olisi ollut "Puhti terveystarkastuksen" lisäksi mm. kalium ja magnesium. Kyseisessä paketissa oli kuitenkin myös kohdallani turhia tutkimuksia (B12 ja folaatti), joten listani mukaisesti räätälöiden ostoskoria, sain nuo kaksi mielenkiinnon kohdetta, kreatiniinin ja estradiolin, mukaan parin euron sisään samaan rahaan kuin "Liikkuvan naisen pakettiin" olisi mennyt.

Kilpirauhaskokeissa käyn kunnallisesti, sillä niiden verikoeseuranta sentään on kaksi kertaa vuodessa toistaiseksi sallittu. Muuten kävisikin jo totisesti kukkarolle. Mutta mikä on liian kallista terveyden vaalimiseksi? Mielestäni on aika korvaamatonta tietää missä oikeasti mennään, että osaan sen mukaan toimia tai jatkaa hyväksi todettua toimintaa.

Pari linkkiä:

Tästä Puhti terveyspalveluun.

Julkisesti Valviran vainoamista Youtubekanavallaan käsitellyt lääkäri äänessä:

Ville Pöntynen 1

Ville Pöntynen 2

Villen ja Lääkärikeskus Lupauksen turhauttavasta taistelusta Valviraa vastaan, on monta katsomisen ja ihmettelemisen arvoista youtube-pätkää. Samasta paikasta löytyy muutama mahtava Villen luento.

Edellisten kanssa minulla ei ole kaupallista yhteistyötä.

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkiäni, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon. Linkin kautta saat valmennuksen aina halvimpaan voimassa olevaan hintaan: Kirsin kanssa ketoosiin

Mitä lahjaksi ketoilevalle kaverille?

Näin Ystävänpäivänä pienet paketit ja kortit vaihtavat omistajaa ystävien ja rakastavaisten kesken. Monesti paketista löytyy suklaata.

Ketoilijalle ei ainakaan maitosuklaata kannata viedä. Moni ei päivän hiilareita halua suklaasta ottaa, eikä siihen montaa palaa edes mahtuisi. Jos suklaata haluat antaa ja tiedät, että ystäväsi tykkää tummasta suklaasta, osta vähintään 80% suklaata, jossa ei ole "mausteita", eli ei minttuja tai toffeita. Näin tummaa suklaata pari palaa hiilareihin mahtuu, niin että kasviksillekin jää oma osuutensa. Parasta tietysti jos löydät yhtä tumman raakasuklaan, siinä on tallella kaikki kaakaopavun ravitsevat ominaisuudet.

Onko Ystävää pakko kuitenkaan lahjoa suklain ja leivoksin? Moni ketoilee kokonaan ilman makeutusaineita, varsinkin jos on aiemmin ollut sokerikoukussa. Suklaatuliaisista saattaa jäädä jopa vähän paha mieli, jos toinen "joutuu" hiilarimaahan vierailemaan ja tipahtaa siksi ketoosista. Elämään toki mahtuu kaikenlaista ja aina voi hypätä ketosatulaan uudelleen! Mikään ei mene lopullisesti pilalle.

On paljon kaikenlaista ketokivaa mitä voit antaa. Tee parsa- tai kukkakaalista ja lehtikaalin lehdistä "kukkakimppu". Osta jotain ihanaa laadukasta luomuteetä tai -kahvia. -Pukka "Love" tee on hyvää ja sopii teemaan! MCT-öljy tai luuliemijauhe ilahduttaa useimpia ketoilijoita. Samaten laadukas magnesium (ei oksidimuotoa, eikä varmuuden vuoksi  sitraattimuotoakaan, jos on herkkävatsainen, esim kuvan Supermankku on hyvä). Puhdasta kollageenia tai vaikkapa ihana Guerande merisuola. Leffalippu tai lahjakortti toimii aina, kaikenlaiset pienet ihonhoitotuotteet, kuten kasvonaamiot ja huulirasvat.. Ja aina voit antaa aineettoman lahjan, tee jotain ystäväsi puolesta!

Jos tälle Ystävänpäivälle on vielä lahjantarvetta, tai haluat hemmotella itseäsi luontaistuottein, on Life-myymälöissä -20% Ystävänpäiväale kaikista tuotteista. Lifen nettikaupasta alen saa koodilla ystävänpäivä. Pukan teetä myy moni luomukauppa, Hämeenlinnassa esim Luomu- ja herkkukauppa Inkivääri, sekä Punnitse ja Säästä. Kuvan tumma suklaa on Lidlin valikoimaa, Puhdistamon suolaakin saattaa sieltä löytää, viimeistään isoista ruokakaupoista tai Lifesta. MCT-öljyn löydät luontaistuotekauppojen lisäksi useimmista hyvin varustetuista ruokakaupoista. Vihannesosastolla voi päästää luovuuden valloilleen, kunhan pitäytyy vihreissä!

Mukavaa Ystävänpäivää!

Linkkivinkki:

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkiäni, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon. Linkin kautta saat valmennuksen aina halvimpaan voimassa olevaan hintaan: Kirsin kanssa ketoosiin

Juustosämpylöitä ja ketofiiliksiä

Tiiättekö mikä on parasta ketoosissa? Siis silloin kun on ravinteet juuri oikein kohdillaan, elektrolyyteissä tasapaino jne.

On ihan älyttömän hyvä mieli!

Vähän väsyneenäkin jaksaa usein asioita, jotka ennen olisi suosiolla jättänyt seuraavaan päivään, ulkoilemaan päättää lähteä, vaikkei olisi mitään tietoa säästä -säähän on vain pukeutumiskysymys, ja ylipäätään on semmonen kokonaisvaltaisesti levollisempi olo.

Kaikenlaista on vielä illaksi suunnitteilla, mutta päätin piipahtaa kirjoittamassa postauksen, samalla ehtii juoda kupposen teetä kookosöljyllä.

Tänään on parikin ihmistä kysynyt, että onko mitään muuta yhtä nopsaa ketokelpoista leipää, kuin mikroversio, jonka postasin muutama päivä sitten. Ainakin melkein yhtä nopsa löytyy toki! Ketoreseptejä alkaa mystisesti löytämään (ja keksimään) sitä mukaa kun ruokavalio käy tutuksi. Tänään leipasin juustosämpylöitä, pieniä vähähiilarisia leipäsiä, joiden tekemiseen menee muutama minuutti, paistoaikoineen reilu vartti. -Toki uunin pitää ensin lämmetä ;) mutta sen jälkeen leivät ovatkin nopsasti lautasella ja niitä voi tarvittaessa pakastaa.

Ainesosia on neljä ja valmistaminen on taas todella hankalaa ja hermoja raastavaa ;)

Sekoita kipossa

1,5dl Pofiberiä
3tl leivinjauhetta

Lisää kippoon 1pss (150g) punaleima emmentalraastetta
ja 4kpl munia.

Vatkuloi vaikka lusikalla taikinaksi ja nosta taikina leivinpaperille kahdeksaksi "kasaksi". Kasoja voi lusikalla sitten hieman muotoilla siistimmiksi, ettei töröttelevät juustonpalat turhaan kärähdä.

225'c kiertoilmalla leipäset uuniin, kunnes ovat saaneet kauniisti väriä pintaan, noin 10-12min.

Taaskaan et tarvitse valmiille leivälle levitettä tai juustoa, ellet halua. Kukaan ei kiellä sipaisemasta lämpimälle leivälle vähän voita, mutta ilmankin menee!

Nyt moni miettii mitä on Pofiber ja näppärin ehti sen jo googlettaa. -PERUNAkuitua ja muka ketoresepti! Kyllä vaan. Hiilareita on liukenevia ja liukenemattomia, kuten makropostauksessa selitin ja tämän tuotteen kuidut ovat juuri sitä suoliston eläintarhan lempiruokaa, joten ole hyvä, ruoki lemmikkisi samalla kuin itsesi, nämä pikkuleipäset ovat loistavaa ketoruokaa ja yhdessä leipäsessä on vain 1g hiilaria!

Mikäli olet niin pitkällä että käytät Sulamoa, löytyy ohje myös sieltä resepteistä makroineen, nimellä "Kirsin KETO Ammattilaisleipäset". Miksi ammattilaisuus? Tämä ohje (jonka alkuperä ei ole tiedossa) postattiin kerran ketoryhmään niin, että ainesosaluettelossa oli pieni typo. Pofiberin kohdalla luki "Pro Fiber". Ja minähän tietysti kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista kiinnostuneena innoissani kyselemään, että mitäs tuo ammattilaiskuitu on ja mistä sitä saa :D Oli hyvinkin todennäköisesti sen viikon parhaat naurut, kun tajusin että tuttu tuote kyseessä.

Tämän tarinan ansiosta muistat  tuotteen nimen, kun lähdet sitä gluteenittomien leivontatarvikkeiden hyllyltä shoppailemaan. Ainakin isoimmista kaupoista pitäisi löytyä, ellei jo omasta jauhokaapistasi!

Yksi leipänen painaa n.50g ja sisältää proteiinia 8,7g, hiilaria 1,2g, rasvaa 7,7g, siis yhteensä 110kcal.

Makrot kuvassa näkyvään annokseen.

Pari linkkiä:

Musavalinta näihin fiiliksiin

Sulamoon pääset tutustumaan tästä (montaa ruokapäiväkirjasovellusta kokeiltuani, olen todennut Sulamon todellakin rahan arvoiseksi ja luotettavimmaksi).

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkiäni, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon: Kirsin kanssa ketoosiin

Miksi aloitin ketogeenisen ruokavalion?

No nyt jatkoa sille ensimmäiselle helmikuun tekstilleni, jossa siis käväisin todella huonossa kunnossa, mutta suunnilleen jaloilleni pääsin.

Tässä kohtaa siis olin hankkinut melkoisia aineenvaihdunnallisia haasteita, ennenkaikkea syömällä liian vähän. Mutta nyt kilpirauhaselleni oli uusi lääkitys, kulutukseni selvillä ja sen mukaiset kalorit tavoitteena ja aivan järkyttävä motivaatio hoitaa itsensä kokonaisvaltaisesti kuntoon. Imin tietoutta kuin kuivaksi päässyt kaktus vettä ja kävin verkkokurssin ja -valmennuksen toisensa jälkeen mielenkiintoisista aiheista. Aloitin kehonpainoharjoittelun selkäni sallimissa rajoissa ja huolehdin että syömäni ruoka oli paitsi runsasta, myös värikästä ja laadukasta. Hifistelin lisäravinteilla, smoothieilla, kartutin ravitsemustietoani ja kaikenkaikkiaan elämä hymyili. Säästöliekin tuomat lisäkilot kulkivat mukanani, mutten niistä jaksanut välittää, tärkeintä oli että suunnilleen jaksoin ja sain kuntoa ja lihasmassaa takaisin.

Vuodet vieri, kunnes eräällä espanjanreissulla tuttavia moikkaamassa, sain kuumeettoman keuhkokuumeen. En ollut vuosiin mitään pöpöä sairastanut, joten enhän sitä keuhkokuumeeksi ensin tajunnut epäillä. Ilmeisesti panostukseni ravintoon piti tämänkin taudin kourissa minut suht tolpillani, pieni lämpöily ei juuri vauhtia hidastanut ja meni reilusti toista kuukautta, ennekuin menin lääkäriin, tuolloin pitkittyneen yskän takia. Oli toukokuu ja sain keuhkokuumeen häätävän antibiootin. Yskä ei tällä täysin lähtenyt, vaan ilmeni tämän tästä, varsinkin rasituksessa ja aloinkin epäillä rasitusastmaa.

Syyskuun lopulla erään kehnokelisen prätkäreissun päätteeksi tunsin oloni hieman ventiksi, mutta lähdimme kuitenkin taas pimeyttä pakoon espanjaan ja siellä tulinkin sitten ihan kunnolla kipeäksi. Tällä kertaa keuhkoputkentulehdus muuttui suomeen saavuttuamme keuhkokuumeeksi, joka ei taaskaan ollut kuumeinen, mutta veti totaalisen voimattomaksi ja söin tuohon keuhkokuumeeseen viimeisiä antibiootteja vielä juuri ennen vuodenvaihdetta. Uudenvuoden lupaukseni oli tehdä kaikkeni suolistoni eläintarhan eteen, sillä antibiootit oli jotain, mitä en mielellään elimistölleni tarjoillut. Kaikkea on kuitenkin valmis kokeilemaan, kun suihkussa seisoessaan ei meinaa käsiä jaksaa nostaa hiuksia pestäkseen ja kauppareissuilta lähti mukaan tenapaketti jos toinenkin, kun jo kestokramppiin yskimisestä jääneet lihakseni eivät jaksaneet vastustaa pallean painetta yskänkohtauksissa. Jos antibiootein saatiin pöpöjä häädettyä, niin takuulla tuossa kolmen kuukauden jaksossa kuollakupsahti myös suurin osa suolistoni toivotuista asukeista, vaikka Precosan otin käyttöön heti jo antibiootin ohessa ja panostin ruokavaliooni ehkäpä enemmän kun koskaan aiemmin. Korjausoperaatio on mikrobiomini tiimoilta käynnissä edelleen ja jatkunee vielä pitkään.

Tammikuu 2018 meni päivien läpi raahustaessa, kuun lopussa totesin, että oli jo helpompi hengittää ja kävimme kävellen äänestämässä Presidenttiä noin kilsan päässä sijaitsevalla koululla. Joka paikka meni pelkästä kävelystä hapoille, mutta pienestä pakkasesta huolimatta ei keuhkoni saaneet mitään draamakohtausta. Tästä rohkaistuneena otin lyhyet kävelylenkit pitkästä aikaa ohjelmaan ja elämä alkoi taas voittaa. Mutta ei ollut vielä kaikki minulle varatut haasteet takana. Ei todellakaan.

Olimme pojan sotilasvalatilaisuudessa Parolannummella helmikuun loppupuolella ja oloni oli parempi kuin kertaakaan viimeisen 11kk aikana. Valatilaisuuden jälkeen oli kasarmeilla kahvit ja käytiin poikien tupiin tutustumassa. Koko kasarmi yski, tuntui kuin olisi kävellyt keuhkotautiparantolan käytävillä. Mainitsin miehelleni, että nyt kyllä pelottaa, kun seuraavalla viikolla olimme lähdössä taas vaihteeksi eteläiseen eurooppaan ja tuli sellainen olo, että "kolmasko kerta toden sanoo". Pakkasin matkalle mukaan loppuvuodelta jääneet kortisonia sisältävät inhalaattorit yms, jotka ajattelin ottaa käyttöön sitten heti jos huonosti käy. Ja niinhän siinä sitten kävi, että molemmat mieheni kanssa sairastuttiin ja kotimaahan päästyä kulutimme kilpaa nessuja sohvannurkassa reilut kolme viikkoa. Kävin varoiksi keuhkokuvassa, mutta keuhkokuumetta ei tällä kertaa näkynyt. -Kannatti aloittaa kortisonin inhalointi ajoissa, ajattelin! Jopa pientä onnistumisen iloa oli ilmassa, kun säästyin antibiootilta. Pari viikkoa myöhemmin yskin ehkä pahemmin kuin koskaan, vaikken "enää ollut kipeä".

Jatkuvaan viikkoja kestävään yskään alkoi mennä hermot, puhumattakaan jos pysähtyi ajattelemaan, että pientä pätkää helmikuussa lukuunottamatta, olin yskinyt yli vuoden putkeen. Kuvautin kaiken ylähengitysteistä keuhkoihin. Kaikki muu käytiin parhain mahdollisin kuvantamismenetelmin läpi, ainoastaan keuhkojen tähystystä ei tehty. Astma suljettiin pois, kävi itseasiassa ilmi, että minulla on poikkeuksellisen avonaiset ja voimakkaat keuhkot. Verikokeitakin otettiin lopulta vino pino, eräs lääkäri halusi sulkea pois mm. hinkuyskän, joten pahalta taisi kuullostaa toistenkin korvaan yskimiseni. Kävi ilmi että olin sairastanut "lähiaikoina" mykoplasman. Jos en itse ja kaikki minua hoitaneet lääkärini eivät olisi, ajatelleet "kolmas kerta toden sanoo" mentaliteetilla minun sairastavan sitä yhtä ja samaa vuoden takaa alkanutta "keuhkokuumeilua", olisi varmaan se mykoplasman mahdollisuus saatettu tutkia ajoissa ja vaikka sitten olisinkin taas syönyt antibiootteja, olisi se ehkä kokonaisuuden kannalta ollut parempi kun tilanteen pitkittyminen ja kymmenet turhat tutkimukset.

No, niillä korteilla pelataan, mitkä on jaettu ja näin tässä asiassa edettiin. Kevään edetessä olin todella loppu yskimiseen, johon ei tuntunut auttavan mikään. Selän hermovaurio ja raju yskä ei ole kovin hyvin yhteen pelaava pari nekään. Vaikken öisin juuri yskinyt, vei kipuinen selkä yöunet. Kesän alussa oli tiedossa usean viikon prätkäreissu pitkin eurooppaa. Tiesin, etten voisi sinne lähteä, jos en saisi muutosta tilanteeseen. Olin valmis kokeilemaan ihan mitä tahansa, siis ihan kuinka hullua tai hankalaa ideaa tahansa, jos olisi pienikin mahdollisuus että apua saisin. Ruokavalioni oli hiottu timantiksi, eikä hiljaista tulehdusta pitänyt kyteä missään, silti yskä piteli kourissaan. Lähettelin universumille pyyntöjä ratkaista asia ja sitten se alkoi älylaitteiden evästeissä tupsahdella näköpiiriini. Ketogeeninen ruokavalio! Ensimmäinen ajatus oli, ettei sovi minulle, sillä juuri ketokarppaamalla olin saanut pahimmat vahingot elimistössäni aikaiseksi (se osa tarinaani täällä). Universumi oli kuitenkin sinnikäs ja lopulta aloin tutustua aiheeseen paremmin.

"Kun on avoin uuden oppimiselle ja valmis ottamaan oppeja vastaan, opettaja löytää sinut". Tämä buddhalainen viisaus mielessäni tartuin Ketokickstartin mainokseen, kun se ties kuinka monetta kertaa näköpiiriini ilmestyi, sitä tietoisesti hakemattani. "14 pv rahat takaisin takuu". Ajattelin, että en siis menetä mitään, kun käyn tsekkaamassa, voisiko tällainen kilpparinvajis-säästöliekki-mykoplasmarampa löytää edes jollain lailla sovellettavissa olevia apuja eloonsa ja oloonsa. Lähes kaikki mainonta ketogeenisen ruokavalion tiimoilta keskittyy laihduttamiseen ja oli itsestään selvää, etten kalorivajeella voi alkaa leikkimään, kun säästöliekki edellisten "kokeilujen" jäljiltäkin oli vielä lopullisesti purkamatta. Mitä enemmän valmennuksen materiaaliin tutustuin, sitä enemmän tajusin, että ei ketoosi kalorivajetta kaipaa. Tajusin myös miten radikaaleja virheitä olin ominpäin ketokarpatessani tehnyt. Ketogeenistä ruokavaliota ei voinut verrata vuosien takaiseen karppailuuni.

14pv tuli ja meni, en uskaltanut aloittaa, mutta toisaalta avun tarve oli valtava, enkä todellakaan ollut myöskään pyyhettä heittämässä kehään. Valmennuksen matskujen kanssa ei onneksi ole kiire. Yhdellä liittymismaksulla ne ovat käytössä lopun ikää. Ketokickstartin aivan ihanassa vertaistukiryhmässä, sain vinkin, että lukaiseppa Elviira Krebberin "Parantava Ketoosi" -kirja. Tein työtä käskettyä ja vaikken kirjasta suoria apuja ongelmiini löytänytkään, niin se vahvisti mindsettiani siitä, että olin oikean asian äärellä. Muistan mieheni ilmeen, kun laskin kirjan luettuani sen käsistäni ja lausahdin hänelle, että "aion kokeilla ruokavaliota, joka ei voi olla sinunkin arkeesi vaikuttamatta, mutta tästä yskästä on päästävä". Se silmien pyöräytys :D Hihhih! Myöhemmin hän on ITSE muistellut useille ruokavaliotani ihmetteleville tuota ensireaktiotaan. Tuolloin mielessäni oli siis, että aloitan, mutta ajattelin kesää marjoineen ja menetettyjä smoothieita, tulevan reissun syömisiä, Italiaa pizzoineen jne jne. Syksy tuntui paremmalta ajankohdalta. Toisaalta juuri esimerkiksi se prätkäreissu lähestyi nopsaa vauhtia enkä oikein ollut kunnossa sinne lähtemään. Ajattelin kokeilla, että kuinka helppoa tai vaikeaa olisi tipauttaa ruokavalio noille hirmuisen pienille hiilareille (20g) ja oikeastaan ennen kuin kunnolla huomasin, oli ketoiluni jo täydessä vauhdissa! Käväisin kattavissa verikokeissa, että voisin kroppani muutoksista saada mustaa valkoisella. Lähtötasot esimerkiksi kolesteroliarvoistani ja maksan ja munuaisten toiminnasta oli siis ylhäällä.

Yskiminen loppui kahdessa viikossa. Kyllä! Yksi kaunis kevätpäivä vaan huomasin, ettei enää tarvitse yskiä. Olin niin huolella perehtynyt ruokavalioon elektrolyytteineen jo ennen aloitusta, ettei ketoflunssista juuri tarvinnut kärsiä. Fillarilenkeillä kun koitin käydä, niin totesin, että suoraa kyllä sitkutan, mutta ylämäissä menee mummotkin ohi.. Voimantuotto oli hukassa, mutta ajattelin tämän johtuvan enemmän siitä, että olin sairastanut yli vuoden putkeen, enkä millään matematiikalla edes voinut olla kunnossa. Mutta neljännellä ketoiluviikolla tapahtui jotain rasva-adaptaatiossa ja olin kuin Superhessun superpähkinöissä, virtaa oli liikkumiseen yhtäkkiä "kuin joskus ennen", ellei jopa enemmänkin! Ja hieman myöhemmin kurvailin harrikallani pitkin Italian alppiteitä onnesta soikeana.

Kaikki uhraukset mitä syömisiin tulee, olivat todellakin tuon kaiken arvoisia. Italiassa tuli kerran vastaan paikka, jossa ei pizzan lisäksi ollut muuta tarjolla. Valitsin pizzaani runsaat täytteet ja söin pizzastani ne. Pohjan syömättä jättäminen ei näyttänyt edes hämmentävän pizzerian tarjoilijaa. Kesän mittaan joissain paikoissa söin hampurilaisen muiden mukana. Pyysin vain kokkia vaihtamaan paistetut munat sämpylän tilalle ja perunalisäkkeen sijaan kasviksia, parsaa, vuohenjuustoa tms ja vaikkapa extra-annos majoneesia. Yleensä annokseni on aiheutanut kanssaruokailijoissa annoskateutta, ei toisinpäin.

Jos olet jaksanut lukea tänne saakka, niin olen tästä erittäin onnellinen ja otettu. Toivon tarinani jakamisen ja terveydestäni avautumisen auttavan muita vastaavien asioiden kanssa kamppailevia. Olen saanut ketoilusta apua myös erilaisiin kiputiloihin, kehon koostumus on parantunut ihan itsekseen, hitaasti, mutta varmasti ja noin puolen vuoden ketoilun kohdilla otatin uudet verikokeet, kaikki arvot olivat parantuneet entisestään! Tämän vuoden -19 puolella olen alkanut ajattelemaan, että ketogeeninen ruokavalio on minulle enemmän elämäntapa kun kokeilu. Ketoosissa moni asia on aiempaa helpompaa ja esimerkiksi liikunnasta on tullut päivän kohokohta, joskus kun se on ollut enemmän sellaista itsensä patistamista liikkeelle. Kokonaan en terveyden haasteista ole päässyt, eikä voi näin lyhyessä ajassa olettaakkaan, kohtelinhan kehoani väärin useita vuosia. Hermovian kanssa elän edelleen, mutta senkin kanssa ketoosissa on helpompaa. Normaalipainoonkin olisi matkaa kuutisen kiloa. Mihinkään ei kuitenkaan ole nyt kiire, annan aineenvaihdunnan eheytyä ja palautua omaan tahtiinsa ja jatkan terveellistä ja kehoa korjaavaa syömistä.

Ketokickstarttiin mukaan lähteminen on ehdottomasti yksi tähän astisen elämäni parhaita päätöksiä!

Pari linkkiä:

Elviiran kirjaa, joka kuvassa, ei ole enää saatavilla kuin kirpputoreilta, jos joku omastaan on raaskinut luopua. Mutta Elviira lupasi muutama kuukausi sitten Kickstartin haastattelussa, että uusi painos on tulossa uunista ulos! Ja se onkin nyt ennakkotilattavissa ja jos heti tartut tarjoukseen on Adlibriksessa ystävänpäivän alekoodilla YSTÄVÄ saatavissa -15% alennuskin :) Kirjan voi ennakkotilata varmasti mistä tahansa kirjakaupasta ja myöhemmin se löytynee niin kirjakauppojen hyllyiltä kuin kirjastoistakin. Kirjan ennakoitu ilmestymisajankohta on viikolla 9. Tästä Adlibriksen ennakkotilaukseen.

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani liittymällä Ketokickstarttiin. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkiäni, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon. Tästä Kirsin kanssa ketoosiin!

Rasvanpoltto käyntiin rasvalla!

Tulipa juuri hauska sattumus. Tänään mieleni teki leipää, ja salamia jostain syystä, ehkäpä jäi mieleen kummittelemaan jossain edellisistä kirjoituksistani mainitsemani salamisnacksit! Olin siis juuri näitä leipätarpeita kaivamassa esiin, kun sain meseviestin, jonka sisällön luvan kanssa teille tässä jaan:

"Luin noita sun ketojuttuja ja kiinnostais kauheesti kokeilla, mutta enhän mä VOI elää ilman leipää! Siis mitä sä syöt aamuisin? Kyllä edes viikonloppuaamuina pitää saada leipää!"

Ja muutama itkevä, hikoileva ja silmiään pyöritteleväkin emoji, oli lopussa painottamassa tätä mahdotonta yhtälöä. Turha murhe, ei ketoillessa mistään oikeastaan tarvitse luopua. Lähes kaikkeen löytyy ketoversioita. Otetaan nyt esimerkkinä tämä yrttimantelileipä, jota olen juuri "leipomassa". Leipominen tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että sekoitan muutaman aineen mikronkestävään astiaan ja laitan mikroon. Kokkaus + kypsennys = 3 minuuttia. Tässä ajassa kahvi ehtii juuri ja juuri tippua.

Esimerkkileipäseni on tyypillinen ketoeväs, eli viljaton, runsasrasvainen ja vähähiilarinen. Kaloreita piisaa ja nälkä pysyykin hyvin poissa. Miten tämä sitten voi olla myös laihduttajan ruokaa? Laitoinhan päälle runsaasti leikkeleitä ja jopa salamia! Vaikken itse laihduttamaan lähtenyt kun ketoilun aloitin, niin moni lähtee tälle ruokavaliolle nimenomaan jopa kymmenien kilojen ylipainoa pois hätistellen. Postasin tuossa pari päivää sitten makroista, ja niin se vaan on, että ketogeenisellä ruokavaliolla ei pelkästään saa syödä rasvaa, vaan sitä pitää syödä. Ja se on juuri se, mikä rasvanpolton käynnistää.

Tähän tällä ruokavaliolla pyritään, muutetaan koko kehon polttoainejärjestelmä glukoosipolttoisesta rasvapolttoiseksi. Joten kyllä, sunnuntainen aamupalani sisältää noin puolet päiväni kaloritarpeesta, itseasiassa leipä kera ison rasvakahvin, yhteensä 1060kcal. Perinteisesti kaloreita laskeneita hirvittää ajatus syödä niin paljon kerralla, mutta tällä ruokavaliolla ei ole hätää. Ensinnäkin satsilla pärjää tuntitolkulla, sillä ketoruuasta vapautuu tasaisesti ja pitkäkestoisesti energiaa, eikä verensokeripiikkejä tule. Toiseksi, muutaman viikon kun on ketoillut ja polttoainejärjestelmä on saatu vaihdettua rasvapolttoiseksi, niin ruokavälit automaattisesti pitenevät. Silloinkaan ei tule niin kouriin tuntuvaa nälkää, kun ruokaväli venyy tarkoitettua pidemmäksi. Jokaisella kun on ne omat eväät mukana. Kellä persuksissa, kellä uimarenkaana, tai vaikkapa alleissa höllymässä. Kroppa osaa tässä vaiheessa napata niistä, ilman että henkilö itse ehtii kiukutella itseään nälkäkiukussa ulos parisuhteestaan ja ystäväpiiristään.

Glukoosilla, eli hiilarilla, eli sokerilla käyvät ihmiskoneet, ovat varastoineet glukoosia kroppaansa. Sitä on glykogeenina lihaksissa ja maksassa, josta maksa sitten aterioiden välillä pilkkoo sitä glukoosiksi verenkiertoon energiaksi. Lihaksissa glykogeenia on runsaasti, mutta se on myös käytössä oikeastaan juurikin vain niitä lihaksia varten, maksa ei kovin helposti niistä glukoosia muuhun käyttöön saa napattua. Kokonaisuudessaankin näissä glykogeenivarastoissa on energiaa vain murto-osa rasvavarastoista, yleensä reilusti alle päivän kaloritarpeet, joten niiden varassa ei pitkälle pötki. Kun sitten syö hiilaripitoisesti, verensokeri ensin nousee ja sitten romahtaa melko pian ja nälkä alkaa muistuttelemaan tyhjästä tankista. Hiilaripolttoista konetta joutuukin tankkaamaan tämän tästä. Mitä nopeammasta hiilarista ravinto kostuu, sen jyrkempiä ovat nousut ja laskut. Jos sitten on pidempään syömättä, on nämä kropan omat glykogeenivarastotkin kulutettu loppuun melko pian. Keho ei mielellään niistä luopuisi, vaan koittaa kaikin keinoin saada omistajaansa tankille. Useimpien kroppa tässä vaiheessa jo huutaa varsinkin sokerin perään ja vaikkapa kestävyysliikkuja joutuu napsimaan hiilaripitoisia polttoaineannoksia, pitääkseen koneensa käynnissä.

Mites sitten kun syödään pääasiassa rasvoja ja on nähty vaivaa adaptoida koneisto käymään rasvapolttoisena? Rasva ei verensokeripiikkejä aiheuta. Itseasiassa verensokeri tasaantuu niin hyvin, että moni 2-tyypin diabeetikko saa jopa parissa kuukaudessa diabeteksensä remissioon. Ei mikään pikkujuttu! Ketogeeninen ruokavalio, jossa siis matalat hh, kohtuullinen proteiini ja runsaat rasvat, luovuttaa syödystä ruuasta pitkäkestoisesti ja tasaisesti energiaa ja joustavasti siirtyy käyttämään seuraavaa rasvan lähdettä aina tarvittaessa, eli kropan omia varastoja. Ja jopa normaalipainoisella ihmisellä näistä varastoista riittää energiaa ihan uskomattomia määriä.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö nälkää tulisi ollenkaan, tai etteikö syödä pitäisi. Syödyssä ruuassa tulisi olla myös tiuhasti ravinteita energian lisäksi, pelkkä kehon rasva ei riitä kropan toimimiseen oikein. Lisäksi rasvan runsas osuus päivän kaloreista, pitää kehon moottorin nimenomaan rasvapolttoisena. Rasvoisa siis ei voi nipistellä, tai homma ei toimi. Ilman muuta keho koittaa huomautella myös siitä että muut rakennuspalikat ovat vähissä, tämä tekee ison osan näläntunteesta. Ketogeeninen ruokavalio on todella tasapainottava ja jos nälänsäätely onkin aiemmin ollut pielessä, niin viimeistään kun ketoilija on lähellä normaalipainoa, toimii kropan nälkähormonit yleensä oikein ja nälän-, sekä kylläisyyden tunteisiin voi aika rennosti alkaa luottamaan. Kun ylipainoisellakin energiansaanti on ketoillessa junarata, verrattuna hiilarimoottoreiden vuoristorataan, niin siinä vaiheessa kun kroppa alkaa hienovaraisesti huomautella, että olisi hyvä saada ravinnon rakennuspalikoita käyttöön, niin hiilarimoottorilla kulkeva on jo nälkäkiukussaan marssinut kaapeille tai kaupan kassalle ja vetäissyt pahimpaan ketutukseen suklaapatukan, keksipaketin tai possumunkin.

Varsinkin he, joille aamupala ei koskaan oikein ole luontevasti maistunut, ovatkin näistä tiedoista mielissään. Samaten kaikki he, jotka ovat aina joutuneet tekemään suunnitelmansa sen mukaan, koska saa seuraavan kerran ruokaa. Ja sitten ne kestävyysurheilijat.. Itse vedän pitkää fillarilenkkiä kesäisin ja meni kyllä pari viikkoa adaptoitumisesta, ennen kuin uskoin, ettei evästä tarvi mukaan ottaa ja samalla lenkit vaan piteni pitenemistään. Hikoillessa poistuu suoloja, joten elektrolyytit vedessä tai vaikkapa muutama merisuolarae, on mukana hyvä olla. Ketoilija voi siis huoletta syödä vasta kun on nälkä, eikä päivän ensimmäinen ketoateria iltapäivänkään puolella syötynä, meinaa nukuttaa pystyyn. Moni ketoilija syö muutama kuukausi ketoiltuaan 2-3 ateriaa päivässä, vaikka ennen olisi mennyt kuudella. Eikä näiden aterioiden välillä tekeminen tai fiilikset pääse lopahtamaan samaan tyyliin kun hiilarimoottorisilla. Ketoaterian syöminen ei myöskään aiheuta ähkyä tai väsymystä. Tässä kaikessa säästyy niin aikaa, kuin usein myös rahaa. Ja moni napostelija ja karkkihiiri huomaa muuttaneensa käytöstään kuin itsestään.

No, nyt päästään siihen että mitäs minä nyt sitten yleensä syön aamupalaksi? Kuulun juuri niihin, jotka ovat puolet elämästään yrittäneet opetella syömään aamupalaa, "sillä se olisi viisasta". Opiskelu tällä rintamalla on ollut pelkkää tervanjuontia ja kivisen pellon kyntöä. Ei suju. Harvemmin siis syön aamulla varsinaisesti mitään, eli ns. pätkäpaastoilen edellisestä illasta seuraavan puolenpäivän paremmalle puolelle. Joskus juon kupin kahvia tai teetä, muu harvemmin maistuu ennenkuin keho kertoo niin. Tämä on nimenomaan ketoillessa erittäin ok. Yhtä ok on se, jos haluat syödä aikaisen aamupalan. Ketoillessa aikataulu syömisessä ei ole koskaan ongelma, etkä tee mitään väärin, syöt missä aikataulussa haluat. Aikatauluthan usein menee myös mönkään, koska elämä, eikä sekään sekoita päivän palettia niin pahasti, kuin hiilaripolttoisille saattaa käydä.

No sitten kun syön, niin mitäs sitten syön? En välttämättä edes kertaa viikossa leipää, vaikka ketoleipiä voisi halutessaan syödä niin paljon kun omiin makroihin mahtuu. Kuten jossain tekstissä mainitsin, viisaasti ketoilevan annoksen volyymi tulee vihreistä kasviksista. Usein ensimmäinen päivän ateriani on näitä kasviksia, raastettua kesäkurpitsaa, kurkkua, baby leafeja, rucolaa, toisinaan lisänä vähän tomaattia tai paprikaa, usein avocadoa, 0g hh juustoja, paistettua tai keitettyä munaa, joskus jotain lihaa tai leikkelettä ja kaiken päälle runsaasti laadukasta oliiviöljyä ja RAW:n ihanaa omenasiiderietikkaa. Usein juon samassa yhteydessä rasvakahvin ja toisinaan vihersmoothien. Rasvakahvi on yksinkertaisimmillaan voinpala kahvissa, blenderin tai vispilän kautta mukiin kaadettuna. Omassa rasvakahvissani on luomuvoita tai gheetä, MCT-öljyä, joskus kookosöljyä, kollageenia, kurkumaa ja mustapippuria, usein muita yrttejä, vähän laadukasta suolaa ja toisinaan raaka muna. Voin avata näitä rasvakahvin salaisuuksia jossain toisessa postauksessa, mutta myös google on melkoinen rasvakahvin aareaitta!

Tämän kertaisena pätkäpaastonpäättäjänäni oli siis maukas, helppo, mikrossa nopsasti paistettu leipä, jonka pohjana on mantelijauho. Kelvannee myös gluteenittomalle kaverille, jos manteli ei ole ongelma. Resepti on seuraavanlainen:

3rkl mantelijauhoa
1rkl kookosjauhoa
2rkl Macadamiaöljyä
1 muna
1/2 tl Provencen yrttimausteseosta
1/2 tl leivinjauhetta
1/4 tl laadukasta suolaa

Kaikki haarukalla sekaisin mikron kestävässä kipossa ja täydellä teholla 90 sekuntia. Jos haluat optimoida tasaisen massan, voit sekoittaa kuivat jauheet ensin keskenään. Levitettä et tarvitse ollenkaan ja päälle kasaat ne päälliset, jotka omaan makuun sopii parhaiten. Alla lasketuissa makroissa (kuvakaappaus ruokapäiväkirjastani sulamossa), on esimerkin vuoksi juuri leipäkuvassa näkyvät runsaat päälliset. Annos on melko reilu, puolikaskin saattaa aamupalaksi riittää. Omassa ateriarytmissäni tämä on kuitenkin samalla myös lounas.

(Käyttämäni mikroastia on n.15x15cm.)

Jos olet niin pitkällä, että käytät Sulamoa, löytyy tämä resepteistä nimellä "Kirsin KETO Yrttimantelileipä". Näin et joudu täyttämään jokaista ainesosaa ruokapäiväkirjaasi erikseen.

Pari linkkiä:

Tästä Sulamoon.

Sulamon kanssa minulla ei ole yhteistyötä, mutta lämpimästi suosittelen!

Tästä Kirsin kanssa ketoosiin!

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani myös tämän verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkini osoitetta, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon.

Ketoisaa lounasta kotoisasti

Oli tuossa erään ystävän kanssa puhetta ketoilun ekologisuudesta. Tai pikemmin hän oli huolissaan sen puutteesta. "Kun keto on niin painottunut eläinperäiseen ruokaan". Tämä on kyllä jonkinlainen urbaani legenda, josta syytän lööppejä ja ennen kaikkea ihan ketoilijan omista valinnoista kiinni.
Ensinnäkin, ketogeeninen ruokavalio ei ole runsasproteiininen, vaan runsasrasvainen. Rasvoja ei ole pakko ottaa ollenkaan eläinperäisistä rasvoista, ellei tietysti itse halua nimenomaan niin tehdä. Viisaampaa on jo kokonaisuudenkin kannalta panostaa laajaan rasvojen kirjoon ja niissä laatuun.
Toiseksi, puhtaasti ketogeenisesti syövän lautasen volyymi tulee kasviksista. Eli kaikenlaista vihreää maan päällä kasvavaa, poislukien esim herneet. Tätä vihreää mahtuu ruokavalioon melkein enemmän kun pystyy syömään. On mahdollista, vaikkakin hieman haastavampaa, olla myös täysin vegeketoilija.
Itse panostan yleensä kaikessa mahdollisimman lähiin ja luomuun ja puhtaaseen, oikeastaan lähinnä lompakonnyörien ja saatavuuden rajoissa. Joskus on kuitenkin kiva oikasta jossain, kuten nyt, kun syön ketoisaa lounastani, munia ihan tuubista puristetulla lohimajoneesilla. (Munat ja versot on kyllä luomuja.) Ohessa rasvakahvi, joka puuttuu kuvasta. Helppoa ja hyvää!
Omat "ei niin kovin ekologiset" ketovalintani olivat käytössä jo ennen ketoilua. Lähinnä kylmäpuristetut ja neitsyet oliivi- sekä kookosöljy, MCT-öljy, erilaiset pähkinät, jotkin makeanveden levät ja avocado. Kukaan ei käske edellämainittuja tällä ruokavaliolla syömään, mutta laadukasta ravintoa ne ovat. Oliiviöljyn terveyshyödyt ovat kiistattomia ja esim kookosöljystä on myös ketoosin kannalta hyötyjä, ikävä kyllä vaan näitä ei löydy sinivalkoisena. Olen myös tilannut muutaman lisäravinteen rapakon takaa. Ostan kuitenkin 99% kaikista lisäravinteistakin, mieluiten suomalaisena, mutta vähintään suomalaisista verkkokaupoista. Sinunapteekki on hyvä, suomalainen ja halpa. Sieltä voi tehdä edullisia ostoksia, mitä lisäravinteisiin ja luontaistuotteisiin tulee.
Jos nyt syönkin muualta tuotuja juttuja, kuten avocadot, niin paljon vastaavia rekkarahdilla kulkevia on jäänyt pois, eihän tähän ruokavalioon kuulu esim sellaiset ketopahikset kuin banaani tai appelsiini.. Tällainen edes hieman tasoittaa pakkaa! Ja jos ajattelee, että tuo antiekologinen ruokalistani oli käytössäni jo ennen ketoilua, niin pelkästään ekologisempaan suuntaan ovat minunkin syömiseni siis menneet!
Joku saattaa syödä ns. Dirty Ketoa noudatellen, eli pitkälle prosessoituja juttuja tyyliin pekonia ja kestomakkaroita. Tällainen "kerma+pekonidieetti" ei tietenkään kenenkään terveyttä mitenkään erityisesti edistä. Epäilen, ettei tällaisen henkilön valinnat ole järkevimmästä päästä millään muullakaan ruokavaliolla. Ne ovat kuitenkin omia valintoja (joita tässä sinänsä en arvostele). Turha sen enempää tuollaisista valinnoista, kun niiden seurauksistakaan, on ketogeenistä ruokavaliota syyttää.
Toisinaan itsekin sorrun. Kassoilla on yleensä houkutuksina jos jonkin sortin namuja, mutta joiltakin Lidlin kassoilta löytyy myös näppäriä salamisnackseja. Kesähelteillä sellaisen syötyään oli kuin uusi ihminen! Ehkä maailma ei pelastunut, mutta olisiko se pelastunut enempää, jos olisin jollakin toisella ruokavaliolla ja valinnut sen suklaapatukan?

Ps. Tässä annoksessa proteiini 16g, hiilarit 1g ja rasva 22g. Perfectly Keto!

Pari linkkiä:

Tästä Sinunapteekkiin

Yllä mainitun kanssa minulla ei ole yhteistyötä, mutta lämpimästi suosittelen!

Tästä Kirsin kanssa ketoosiin

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani myös tämän verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkini osoitetta, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon.

Makrolaskurihelvetti? Vai erinomainen työkalu syödä oikein?

Lupailin kirjoittaa seuraavaksi elämänsattumuksista, joiden kautta päädyin ketoilijaksi, mutta lukijan hartaasta toiveesta avaankin nyt tässä välissä asiaa, joka montaa aloittelevaa ruokaremonttilaista mietityttää ja jopa ahdistaa.

Nimittäin makroravinteet. Osalle selvää pässinlihaa, osa kokee ihan hirmuisen monimutkaisena ja hankalana ja jopa ketogeenisen syömisen esteenä tämän koko ”makrohelvetin”! Tästä(kään) ei kannata lannistua. Lisähuomautuksena, mikäli olet tajuamattasi hiilareista pikku pöhnässä kuin tilhi pakkasenpuremista pihlajanmarjoista, mutta urakoit itsesi urheasti ketoosin puolelle, niin trust me! Kaikesta tuppaa tulemaan jatkossa astetta tai paria helpompaa!

Mitäs ne makrot nyt sitten ovat? Ne ovat polttoainetta jolla kuljet, eli kehon energianlähteenä toimivaa ravintoa ja näitä eri polttoainelaatuja on neljä. Hiilihydraatit, proteiinit, rasvat ja alkoholi. Näistä makroravinteista koostuu päiväsi energiansaanti, elikkäs kalorit. Tavallisesti varsinkin laihduttamaan lähtevät, keskittyvät kokonaiskaloreihin ja niiden nipistämiseen. Perinteinen (ja usein tuloksia tuottamaton) ”liiku enemmän kuin syöt, niin laihdut” -ajattelu on siis lähinnä kalorien laskemista ja niin allekirjoittanut kuin lukemattomat muut, ovat jo aika päiviä sitten huomanneet, ettei tämä toimi kuin muutamalla harvalla. Yleensä tämän hoksaamista odotellessa, on kertynyt ylimääräisiä kiloja, hormonitoiminnan haasteita, säästöliekkiä ja muuta harmia, mutta palataan siihen joskus myöhemmin.Ketogeenisellä ruokavaliolla et välttämättä tarvitse edes kalorivajetta laihtuaksesi. Kertynyt ylipaino voi johtua monesta muustakin seikasta kun liiasta syömisestä. Ketoosi korjaa sinua kohti tasapainoa. Lisäksi ketogeenisellä ruokavaliolla elimistö kuluttaa 200-250kcal enemmän kuin muulla tavalla syömällä. Ketoillessa voi normaalipainoinen siis joutua syömään jopa hieman enemmän kuin aiemmin.

Makrolaskentaan perustuvassa ajattelussa, lasketaan kullekin yksilölle sopiva kalorimäärä ja jaetaan se tavoitteiden ja kehonkoostumuksen mukaisiin makroihin, joiden mukaisesti sitten syödään. Tässä kohtaa siellä on jo monella kädet pystyssä antautumisen merkkinä, mutta älkääs nyt säikkykö, kannattaa uhrata asialle muutama hetki vaikka hyvän kahvikupposen äärellä, kyllä se ymmärrys sieltä alkaa aueta.

Makrolaskentaan perustuva ruokavalio voi olla mikä tahansa. Me täällä tietysti pureskellaan nimenomaan ketogeenistä ruokavaliota, sillä parantavaa ketoosiahan tässä tavoitellaan. Ketogeeninen ruokavalio on matalahiilihydraattinen, runsasrasvainen ja proteiinia syödään kohtuudella ja omien tavoitteiden mukaisesti. Halutessasi voit pitää mukana alkoholin. Elämää ei ole tarkoitus lopettaa, vaikka adaptoitumisen ajan on hyvä olla kokonaan alkotta.  Ketoosissa alkonkin kanssa pitää ottaa useampia asioita huomioon, absolutistiksi ei silti ole pakko ryhtyä, ellei alkoholi muuten satu olemaan ongelma. Asia alkoholiinkin voidaan palata toisella kerralla, jos se jotakuta mietityttää.

Alussa hiilihydraatin määrä pidetään maksimissaan 20g:ssa. Imeytyvän hiilarin tarpeeksi pieni määrä, on nimenomaan se, joka johtaa elimistösi ketoosiin. Syömättä ei siis tarvitse olla, tai edes kalorivajeessa, päästäkseen ketoosiin ja ketoosia voi pitää pitkäkestoisena elämäntapana näin halutessaan. Eli alkuun hh (=hiilihydraatti) 20g. Nyt pitää muistaa, ettei puhuta parinkymmenen gramman painoisesta vaikkapa tomaatin tai parsanpalasesta, ne ovat hiilihydraatin lähteitä ja sisältävät erilaisia määriä hiilihydraattia. Joskus ruoka-aineet voivat sisältää vaikkapa jokaista makroa ja varsinkin hevissä on lisäksi paljon vettä. No. Kun esim. lihassa voi pääsääntöisesti laskea olevan n.20g proteiinia 100g:ssa, ei siis riitä että punnitaan makrolähteiden painot, vaan on hyvä ottaa käyttöön jokin ruokapäiväkirjasovellus, joka tekee tuon makrolaskennan puolestasi. THL pitää yllä myös varsin luotettavaa sivustoa, josta voi ruokien ja ruoka-aineiden sisältämät makrot käydä luntsimassa. Eli Fineli käyttöön, mikäli haluaa suunnilleen kartalle, muttei missään nimessä halua ottaa käyttöön ruokapäiväkirjaa. Sivulta löytyy myös ilmainen (joskin hieman kankea käytettävyydeltään) ruokapäiväkirjamahdollisuus. Maksulliset ruokapäiväkirjat ovat aivan erilaisia käyttää, älä pelästy jos kokeilet tuota byrokraattisen kankeaa Fineliä ;)

Finelistä voi myös tarkistaa, mikäli epäilee jonkin muun ruokapäiväkirjan tietojen olevan väärässä. Varsinkin muissa ilmaisversioissa heittoja kyllä makrojen määrissä löytyy ikävän paljon.

Hh:n kohdalla, seurataan nimenomaan imeytyvän hiilihydraatin määrää. Ruoka-aineissa on myös liukenematonta hiilaria, esim. kuitua, hiilaria jota ei vältellä, vaan jota pitääkin saada runsaasti, sillä se on suolistomme mikrobiomin hengissä pysymisen edellytys. Suomalaisissa pakkausmerkinnöissä hh ja kuidut on ilmoitettu erikseen, se helpottaa hommaa. Finelistä jos katsot vaikkapa parsan tai avokadon hiilareita, huomaat, että nämä molemmat sisältävät runsaasti myös kuituja. Ulkomaisissa ohjeissa ja resepteissä nämä kaikki hiilarit on saatettu niputtaa yhteen ja tämä voi aiheuttaa pienen mietintämyssyn lukijalle. Monesti ulkomaiset ketoilijat noudattavat myös paljon väljemmältä kuulostavia hh-rajoja. Syynä on juuri se, että monessa maassa kaikki hh niputetaan yhteen. Tällaisessa epäselvässä tilanteessa, tarkista määrät Finelistä.

Liukenematon kuitu ei nosta verensokeria. Laadukas ruokapäiväkirja, kuten Sulamo, laskee puolestasi erikseen myös imeytyvän ja liukenemattoman hiilarin osuudet ja säästyt tältä päänvaivalta.

No niin, nyt on siis imeytyvän hiilarin raja tiedossa. Tällä rajalla starttaavat ketoilemaan lähes kaikki muut paitsi veget, joilla hiilareiden osuus on väkisinkin hieman suurempi. En ole vegeketoilun ekspertti, mutta valmennuksessa jossa olen siis ollut pitkään mukana ja johon olet tervetullut mukaan, on oma osionsa vegeille, eli ketoosin hyödyt on saatavilla myös kasvissyöjille. Muut makrot riippuvat sitten sukupuolestasi, kulutuksestasi, lihasmassastasi/rasvaprosentistasi (näiden arviotkin riittää), iästäsi, pituudestasi, painostasi ja tavoitteistasi. Mikäli tavoite on painonpudotus ja lihasmassaa ei erityisesti ole, on makrolaskenta melko helppoa. Lihaksikkaan ja todella paljon liikkuvan, kannattaa ottaa huomioon tarvittava proteiinin määrä, ei ole tarkoituksen mukaista syödä liian vähää proteiinia, jolloin kroppa tarvittaessa napsii sitä omista lihaksistaan. Proteiini on kuitenkin siitä jännä makro, että kroppa osaa valmistaa ylimääräisestä proteiinista glukoosia, jolloin verensokeri nousee ja saatat tipahtaa ketoosista, joten henkilökohtainen proteiinien määrä on tavoite, jota ei ihan surutta kauheasti saisi ylitellä.

No, kun on saatu proteiinin määrä selville (laitan tekstin loppuun vielä suuntaa antavia prodemääriä) ja hh määrä, sekä omat tavoitteet ovat tiedossa, niin loput syömästäsi energiasta tuleekin sitten rasvasta. Ja ketogeeninen ruokavalio on todellakin rasvainen. Suurimmalla osalla kuntoliikkujista (ja toki sohvaperunoista) rasvasta tulee ylivoimaisesti suurin osa päivän makroista. Urheilullisilla varsinkin normaalipainoisilla, saattaa joskus olla makroissa prodet ja rasvat suunnilleen samoilla viivoilla tai proden määrä jopa hieman korkeampi, mutta tämä on siis kaikenkansan keskellä poikkeuksellista. Yleensä rasvan osuus kaloreista on yli 70%. Ja rasva on se joka rasvanpolton käynnistää, korjaa ketoosin kanssa hormonitoimintaa, pitää hiukset päässä ja niin kropan kuin mielen tyytyväisenä. Tässä kohtaa monilla on suurimman aivotyöskentelyn paikka. Koko ikämmehän on käsketty välttelemään rasvaa ja nyt sitä syödäänkin sitten runsain mitoin ja monessa muodossa. Näin se menee, rasvat parantavat, ketoosi parantaa ja kun ketogeenisen ruokavaliosi kalorit ovat juuri sopivat, eli eivät liian suuret, eivätkä missään tapauksessa myöskään liian pienet, niin kroppa toimii ja korjaa itseään ja mikä parasta, mahdolliset ylikilot karisevat samalla kun nälkä pysyy poissa.

No onko niitä makroja nyt sitten aivan pakko laskea? Ei. Ei tässä elämässä ole pakko kun syntyä ja toistaiseksi kuolla ja jokaisen ruokavalio lähtee omista intresseistä ja pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Ketoilla voi fiilispohjalta, mutta makrojen laskeminen ehkäisee niin mahdolliset ylilyönnit, kuin ennen kaikkea liian niukat kalorit, johon syöminen helposti lipsuu etenkin tämän kaltaisella nälkää pois pitävällä ruokavaliolla. Makrolaskenta sopii parhaiten ihmisille, jotka eivät ole taipuvaisia neuroottisuuteen.  Jos sinulla on syömishäiriötaustaa, tai tiedät etukäteen että alkaessasi seurata syömisiäsi, et pysty pian enää poikkeamaan tästä rutiinista, niin laskisin makroja vain sen aikaa, että alkaa hahmottumaan millainen se ketogeeninen lautasmalli on.

Itselleni on useiden kuukausien jälkeen edelleen hankalaa saada rasvat täyteen, en useinkaan onnistuisi siinä ilman ruokapäiväkirjaa. Rasva-adaptaation ajan, eli alussa nelisen viikkoa, kirjasin syömiseni joka päivä, tämän jälkeen hieman löysemmin rantein. Viikonloppuisin en yleensä ruokapäiväkirjaa täytä, enkä reissussa. Minulle henkilökohtaisesti ruokapäiväkirja on ennemmin stressiä poistava kuin lisäävä tekijä. Voin luottaa siihen että syön tarpeeksi ja oikein, enkä riko kroppaani ja aineenvaihduntaani, sekin kokemus kun on plakkarissa.

Jos jo ajatus laskemisesta saa hiuksesi nousemaan pystyyn, niin aloita karsimalla itsestään selvät höttöhiilarit, jotka tähän ruokavalioon eivät kuulu. Ei se ketoosi ole kaikille elämän ehto. Painon voit saada laskemaan jo sillä, että hylkäät ruokavaliostasi karkit, leivonnaiset, limsat, siiderit, oluet, mehut, viljat, makeat hedelmät, perunan ynnä muut juurekset, riisin ja tietysti pastan. Tilalle oliiviöljyä, rasvaista kalaa, avokadoa ja runsain mitoin vihreitä maan päällä kasvavia kasviksia, kurkkua, parsaa, pinaattia jne. Lopputulos ilman laskemista on kuitenkin todennäköisemmin VHH kuin ketogeeninen. Jos tällä ei ole sinulle väliä, niin anna mennä!  Taatusti saavutat tälläkin menetelmällä terveyttä elämääsi, varsinkin jos kärsit ylipainosta.

Mikäli kuitenkin on jo kaikenlaista kremppaa, mahdollisesti kakkostyypin diabetesta tai sen esiastetta, metabolista oireyhtymää, korkeaa kolesterolia tai korkeaa verenpainetta, suvussa riski muistisairauksille tai syöville, epäilet hormonitoimintasi tökkivän, suoliston kanssa on ongelmia, turvottaa, olet usein mieli maassa ja/tai väsymyksen kourissa, aivosumuinen tai muuten virtaa vailla, niin haluatko mieluummin jatkaa samalla linjalla, vai kokeilla miltä tuntuisi olla taas terveempi ja virkeämpi? Samaten, jos sinulla ei ole hajuakaan siitä paljonko edes nyt syöt ja kulutat, niin näiden tietojen selvittäminen kannattaa, ettei mennä terveyden kanssa ojasta allikkoon. Alku voi vaatia hieman vaivannäköä, mutta takaan, ettei kaikki ole niin hankalaa kuin miltä saattaa alkuun vaikuttaa.

Vaikka tavoitteenasi ei olisi laihtua grammaakaan, niin ketoosi on käsittämättömän tasapainottava tila. Ketoosi on niin paljon enemmän kun laihdutuskeino, että on sääli että ihmiset pitävät näitä synonyyminä. Itse en lähtenyt laihduttamaan, vaan nimenomaan parantamaan ja ehkäisemään sairauksia. Kuin itsestään kroppani on myös hakeutunut hieman pienempään kokoon. Pidän ketogeenistä ruokavaliota ennen kaikkea parantavana, mutta se on kieltämättä monille ylipainoisille myös helppo keino laihduttaa. Sopivan kalorivajeen valintaan laihduttajalle, palaan toisessa kirjoituksessa. Enemmän ei ole tässä kohtaa parempi. Älkää ihmiset ahnehtiko liian isoja kalorivajeita, niistä ei hyvä heilu!

Ps.

Proteiinin määrästä. Suuntaa antavat tarpeellisen proteiinin määrät ketogeenisellä ruokavaliolla ovat seuraavanlaiset.

1.  Jos ei liikuta juuri lainkaan, niin 0,6-0,8g per painokilo.
2.  Perus aktiiviset, fyysinen työ tai ulkoilua päivittäin jne. 0,8-1g per painokilo.
3.  Jos treenataan salilla tai urheillaan, niin 1-1,2g, jopa 1,5g per painokilo.
4.  Poikkeuksen tekee sairaalloisen lihavat, joiden proteiinin tarve ei ole ihan niin suuri kuin kilojen mukaan laskien tulisi. Yksilöitä siis löytyy, mutta yllä olevat sopii useimmille.

Pari linkkiä

Tästä Sulamoon

Tästä Fineliin

Yllä mainittujen kanssa minulla ei ole yhteistyötä, mutta lämpimästi suosittelen!

Tästä Kirsin kanssa ketoosiin

Ketogeeniseen ruokavalioon voit lähteä mukaani myös tämän verkkokurssin kautta. Kurssilla on rahat takaisin 14pv takuu. Materiaalit, kuten myös yhtään liioittelematta, ehkäpä facebookin hyvähenkisimmän tukiryhmän jäsenyys, ovat ikuisia yhdellä edullisella kertamaksulla. Olen itse ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja mikäli käytät juuri tätä kumppanilinkkini osoitetta, lupaan auttaa sinua sähköisesti ketomatkasi alkutaipaleella mahdollisimman paljon. Tyhmiä kysymyksiä ei ole ja pohditaan yhdessä niitä sinulle sopivia makroja ja kaloreita. Jos makroajattelu ahdistaa, niin kurssilta löyty 14pvn meal plan, josta voi ottaa mallia omiin annoksiin kunnes homma on tuttua.  

Avokado on täydellistä ketoilijan evästä. Imeytyvää hh 0,8g per 100g, runsaasti kuitua ja hyviä rasvoja.

Vastuuvapauslauseke ja tekijänoikeus

Ethän kopsaile ja jaa tekstejäni tai osia siitä ilman lupaa, kiitos. Kirsin KETO-sivulle faceen ja tähän blogiin saa kuitenkin aina linkata ja facessa olevan postauksen saa toki siellä halutessaan jakaa sellaisenaan eteenpäin.

En ole terveydenhuollon ammattilainen. Tekstejäni ja siinä esitettyä sisältöä ei voida pitää hoitosuosituksina, eikä tämä blogi, kirjoittamani tekstit, tai facebooksivun muukaan sisältö toimi lääketieteellisenä hoito-oppaana.