Mikä vikana, jos ei meinaa päästä ketoosiin?

Tässä tekstissäni tulee nyt paljon sellaistakin kokemusperäistä tietoa, jota ei mikään tiede tue. Kannattaa silti lukaista, mikäli olet aloittanut ketoilun, eikä kroppa tunnu mitenkään pääsevän ketoosiin.

Kuten seuraajilleni on käynyt moneen kertaan selväksi, itselläni on säästöliekkitausta. Söin vuosia, ellen vuosikymmeniä, aivan liian vähän. En tarkoituksella niukistellut, mutta söin pääasiassa puhdasta ja terveellistä ruokaa, jossa annokset oli kyllä isoja, mutta rasvamäärä pieni. Sapuskassani siis ei vaan kertakaikkiaan ollut riittävästi kaloreita, mikä ajoi kehon säästöliekille. Myös erittäin epäonnistunut karppauskokeilu sai varsinkin kilpirauhaseni epätyytyväiseksi ja hidasti aineenvaihduntaa entisestään. Tilaani on korjattu vuosia. Matkalla on myös käynyt kristallin kirkkaaksi monta syy- ja seuraussuhdetta, eikä ne aina ole kovin loogisesti perusteltavissa.

Tätä kirjoittaessani, olen ollut yli 2v ketolla ja monessa ryhmässä ja valmennuksessa mielenkiinnosta mukana. Tietoa on käytännön mukana kertynyt ja ryhmissä toki sekä opin, että seuraan muidenkin ketoilijoiden kokemuksia.

Monella kilpparivajiksella ja ennenkaikkea, jos on säästöliekkiä kehissä (ilmankin kilppariongelmia), ketoosi saattaa olla niinkin epäloogisesta jutusta kiinni, kun liian isosta kalorivajeesta. Tämä ei oikein meinaa mennä kaaliin, sillä normaalistihan hiilarin vähentämisen ja kalorivajeen yhdistelmällä pääsee vaan nopsemmin ketoosiin. Homman sotkee kuitenkin ilmeisesti -ja tämä omaa päättelyäni, kortisoli.

Eli kun kalorivaje on aina jonkinlainen stressireaktio kropalle, niin säästöliekistä kärsineelle kropalle se on sitä vielä moninverroin. Olen myös usein korostanut, että kilpirauhaseni ei kärsinyt taannoisesta karppauksestani hiilarivajeen takia, vaan siksi, ettei ruokavaliosta poistettujen hiilihydraattien tilalle otettu silloin rasvaa. Kalorivajeessa siis mentiin, vailla tuon taivaallista käsitystä ruokavalion kokonaisuudesta ja sen(kin) kokeilun jälkiseurauksia olen korjannut vuosia. Tämä kalorivajeen vaikutus kilpparivajiksille vahvistetaan mm. Ville Pöntysen "Tasapainoa Kilpirauhaselle" -verkkokurssilla. Sielläkin painotetaan, että millä tahansa ruokavaliolla on mahdollista saada kilpirauhanen toimimaan hyvin, mikäli kaloreita ja ravinteita tulee tarpeeksi. Ketogeenisellä moni Villenkin potilas voi paremmin,  joku on päässyt jopa kilpirauhaslääkkeistä eroon, mutta Ville korostaa, että kalorivajeesta vajaatoimintainen kilpirauhanen ei tykkää. Eli iso kalorivaje on myös kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivälle normaaliakin isompi stressori.

Stressi sitten taas, nostaa kortisolin eritystä ja kortisoli on insuliinin vastavaikuttajahormoni. Stressin aikana myös maksa yrittää olla avulias ja tehtailee varsinkin aamupalaksi glukoosia, vaikka lihasten proteiinista, jos muuta matskua ei käsillä ole. Tämän operaation nimi on glukoneogeneesi, jonka jälkeen siis verensokeri nousee ilman että söisi hiilarin hiilaria. Joissakin diabetekseen liittyvissä lähteissä tämän verensokerin nousun nimi on aamunkoittoilmiö, sillä syyksi saattaa riittää muutaman tunnin paasto, useimmiten siis yöuni. Tämä siis on ongelma, tai vähintään ilmiö, mikä ei sinänsä liity ketoiluun millään tavalla. Mekanismi on todettavissa verensokerimittarilla ja ilmiö on siis todellinen, joskaan ei vaivaa jokaista.

No miten tämä sitten liittyy ketoosiin ja ennen kaikkea siihen, jos se tarkasta ruokavaliosta huolimatta loistaa poissaolollaan? Sellaisen yhtälön kautta, että stressi, oli sitten kalorivajeeseen liittyvää tai ihan vaikka avioero, aiheuttaa sen, että kroppa valmistaa runsaasti stressihormoni kortisolia ja saa aikaan tuota maksan aamupalatehtailua (joskus se valmistaa myös välipaloja ja iltapaloja, ahkera kaveri ;) ). Ja kun verensokeri nousee glukoneogeneesin takia samaan aikaan, kun kortisoli insuliinin vastavaikuttajana torppaa insuliinin toimintaa, niin lopputuloksena verensokeri saattaa olla niin korkea, että kroppa ei vaan kertakaikkiaan pääse ketoosiin, taikka pysy siellä.

Kun elimistöllä on mistä tahansa syystä riittävästi glukoosia polttoaineena, se suosii sitä, eikä edes yritä valmistaa siinä tilanteessa tarpeettomia ketoaineita. Jos näitä olisi yhtä aikaa elimistössä, olisi tilan nimi ketoasidoosi ja se on henkeä uhkaava tilanne. Tästä syystä  niitä ei yhtä aikaa elimistöön "mahdu". Poikkeuksena ykköstyypin diabeetikko, joka voi kyllä ketoilla, mutta jonka täytyy tuolloin olla ruokavalionsa suhteen äärimmäisen pedantti, ilman poikkeuksia. Meillä muilla ketoasidoosia ei pääse ainakaan ruokavalion takia muodostumaan ja siksi verensokerin tarpeeksi iso nousu, mistä tahansa syystä, tipauttaa ketoosista.

Tällöin on joskus ratkaisuna syödä riittävästi, mistä lienee syntynyt tieteeseen perustumaton, mutta kokemusasiantuntijoiden vahvistama urbaanilegenda, että "rasva polttaa rasvaa". Mm. itselläni ja kymmenillä muilla joihin olen ketogeenisen kautta somessa näissä tilanteissa tutustunut, on siis niin, että vasta riittävä määrä rasvaa saa aikaan ketoosin. Nurinkurista, mutta kokemus ja käytäntö usein on, tieteellisesti todistettuun tai matemaattisesti laskettuun verrattuna. Tämä siis joskus tapahtuu riippumatta siitä, paljonko kropalla olisi omia eväitä vatsamakkaroina ja alleina. Eli joillakin se rasvanpoltto ja ketoosi käynnistyy kunnolla vasta, kun syö riittävästi rasvaa. Ei yli tarpeen, vaan pikemmin lähelle kulutusta.

Samalla kannattaa keskittyä poistamaan muita sressin aiheuttajia elämästä, eli riittävä uni, riittävä juominen, riittävät elektrolyytit, laadukkaat ruoka-aineet, ihmissuhteet ja työasiat kuntoon jne jne. Avainasemassa näyttää kuitenkin yllättävän monilla olevan tuo riittävä määrä rasvaa. Törmään tähän yhtenään. Moni laihtumista ahneesti tavoitellessaan aloittaa ketogeenisen ihan valtavilla, jopa yli 25% kalorivajeilla. Toisella tämmönen vaje yhdistettynä pieniin hiilareihin, takaa nopsan ketoosin, toisella se näyttää torppaavan ketoosin kokonaan ja jos ketoosiin pääseekin, niin ainakin säästöliekkitaustaisilla liian iso vaje saattaa aiheuttaa joka tapauksessa painojumin. Tuolloin ei paino nesteiden poistuttua liikahda, vaikka kalorivaje olisi valtava. Tai siis "ehkä juuri sen valtavan kalorivajeen takia".

Myös kasvuhormoni on insuliinin vastavaikuttaja. Kasvuhormonin tuotantoa boostaa mm. pätkäpaasto ja tietyt liikuntalajit. Verensokeri saattaa siis nousta ja ketoosi laskea. Näihin tilanteisiin liittyen ketoosi on yleensä kateissa pätkäpaastolla ennen ensimmäisiä syömisiä ja urheillessa heti ja jonkin aikaa liikunnan jälkeen. Jännästi toisilla nämä samat tilanteet tukevat ketoosia. Yksilöitä ollaan.

Myös infektiot voivat estää ketoosia. Sama syy, eli elimistö pitää yllä glukoosin tuotantoa ja tämä sitten taas on tieteellisestikin todistettu :D Harvinaista, mutta mahdollista.

Kortisonikuuri saattaa aiheuttaa ongelmia päästä ketoosiin. Tämäkin tieteellisesti tunnustetaan, mistä syystä ihmettelen, ettei monikaan tieteeseen nojaava "ketoosiguru" usko teoriaa siitä, että joskus syödyn rasvan lisääminen helpottaa ketoosiin pääsyä. Syy ja vaikutus on kortisonilla mielestäni sama kuin kropan omassa kortisolintuotannossa, eli kun se on insuliinin vastavaikuttaja, jne jne. Nämä eivät onneksi ole uskon asioita, eikä tieteellistä varmistusta tarvita. Yksilö voi kokeilla, miten omalla kohdalla asian laita on ja jos lisätty rasva (eli lisätyt kalorit) avittaa tyytyväisemmän kropan kautta sen ketoosiin pääsyssä, niin Good For You! Älä anna toisten kusta muroihisi, vaan jatka oman kroppasi ehdoilla! Pienenä lisähuomautuksena, astmalääkkeenä käytetyt inhaloitavat kortisonit eivät ilmeisesti päädy juurikaan verenkiertoon ja ovat siten harvemmin ketoosin puuttumisen syy. Etsi siis syytä ensin muualta, vaikka inhaloitavaa kortisonia käyttäisitkin.

Jostain syystä melatoniini saattaa hankaloittaa ketoosia. Varsinkin siis aamupäivän ketoosia. Lähteenä HUS, eli ei liene humpuukia. Ovat tutkineet, että melatoniinin käyttäminen estää insuliinin eritystä ja siten lisää verensokeripitoisuutta. Saman lähteen mukaan näin tapahtuu erityisesti noin 30%:lla suomalaisista, jotka kantavat tyypin 2 diabetekselle altistavaa geeniä. Itse vaihdoin melatoniinini sellaiseen, jossa on murto-osa entiseen melatoniiniini verrattuna sitä itse melatoniinia (0,6mg per annos) ja lisänä siinä on 20mg niasiinia. Siitä huolimatta, että tuotteessa on "ei ketokelpoinen makeutusaine", on tää vahvaan entiseen melatoniiniini verrattuna, toiminut unta helpottavasti, mutta myös ketoosin kannalta paremmin. Minulla kun on vahva tuo aamunkoittoilmiö, vaikken ole diabeetikko ja päälle olen melkoinen stressiessi ;) Ja maksanikin taitaa olla varsinainen glukoosikokkivirtuoosi! Eli haasteita ja ihmeteltävää on minunkin ketomatkallani riittänyt.

Muita syitä, ettei pääse ketoosiin, on väärät luulot syödyn sapuskan makroista, eli mm. piilohiilarit, liian suuri määrä proteiinia (kroppa kun saattaa valmistaa ylimääräisestä prodesta glukoosia), tai vaikkapa liian suuri kokonaisenergian määrä, jonka syynä voi olla liian sapuskan lisäksi tai sijaan, vaikkapa alkoholi. Ketoosissa saattaa pysyä vaikka kuinka isolla kaloriylimäärällä, eikä ketoosi estä lihomista. Mutta kun niin moni asia vaikuttaa tähän upeaan koneeseen nimeltä ihmiskeho, niin jos etsii syytä sille missä ketoosi luuraa, kannattaa tarkistaa myös se, ettei syö ylenmäärin liikaa kulutukseen nähden. Joskus kroppa vaan toteaa, ettei sen tarvitse valmistaa ketoaineita, kun polttoainetta tulee suusta alas tankaten ihan riittävästi, ellei jopa liikaa.

Tämän yleisyydestä on kahdenlaisia kokemuksia. Se on yhteistä, että nähtävästi yksilö aika harvoin arvioi kulutuksensa oikein. Esimerkkinä kaksi ketovalmennusta, joissa olen mukana. Ketokickstartissa on yleisempää, että kulutus arvioidaan liian vähäiseksi. Yksilöt esim. arvioivat kulutustaan laskiessaan energiankulutuslaskureihin, etteivät ole aktiivisia, kun eivät harrasta liikuntaa. Yleensä laskureiden "ei juuri ollenkaan aktiivinen" tarkoittaa kuitenkin petipotilasta. Jo istuma-asento kuluttaa enemmän kaloreita. Makrolaskurit taas ehdottelevat isoja kalorivajeita ja väittävät, että ne ovat "kohtuullisia". Tässä valmennuksessa vetäjät varoittelevat tämän tästä liian niukan syömisen tuomista ongelmista ja hyvinvointivalmentajina heidän asiakkaansa, varsinkin naiset, tyypillisesti niukistelevat kaloreita liikaa. Jakob Valdmalla taasen on potilastyöstään erilaista kokemusta, joten hänen luotsaamassa Keto Akatemiassa, varoitellaan enemmän siitä, että yksilö useammin arvioi kulutuksensa yläkanttiin. Suo siellä, vetelä täällä. Molemmissa valmennuksissa porukka saa huikeita tuloksia! Yksilöiden välillä on kuitenkin isoja eroja siinä, mihin suuntaan pitää tekemisiään korjata, jos homma ei toimi. Kannattaa rauhassa perehtyä ja pohtia vaikka asiantuntijan avulla, että onko omat syömiset balanssissa, mahdollinen kalorivaje sopiva jne. Kalorien ja makrojen laskeminen ei kuitenkaan kuulu ketoiluun elämäntapana, vain "omien sudenkuoppien löytämiseen" ja uuden syömismallin opettelun vaiheeseen. Jokaisen on hyvä pyrkiä kohti intuitiivista syömistä, vaikka mahdollisten ketoosihaasteiden takia joutuisi käyttämään ruokapäiväkirjaa jonkin aikaa apuna.

Joillakin jostain syystä melkein kaikki makeutusaineet nostaa verensokeria, nekin, joiden ei kuuluisi imeytyä. Eli jos olet sulkenut itsestään selvempiä syitä ketoosinmetsästyslistaltasi, niin kannattaa hetkeksi jättää kaikki makeutus pois. Tääkin niitä kummia juttuja, joiden ei pitäisi toimia näin, mutta minkäs teet, jos oma kroppa tekee välillä taikatemppuja! Tästä on spekuloitu, että voiko pelkkä makea maku tehdä aivojen kautta jonkun tepposen verensokerille, tai huijata kroppaa luulemaan ettei tarvitse valmistaa ketoenergiaa, kun on "makeaa energiaa" saatavilla, mutta siis todellakaan virallisia todisteita tästä ei ole.

Itselle sopimattomat ruoka-aineet ovat ilman muuta stressitekijä elimistölle. Sopiiko sinulle esimerkiksi kaikki maidon ainesosat, vai voisiko ketojumin taustalla olla kenties suolistoa, kilpirauhasta, yms häiritsevä ja elimistöön tulehdustilan aiheuttava maitotuote? Maito tässä ainoastaan esimerkki, monelle ketoilijalle juustot ovat erinomaista ketoruokaa. Mikä tahansa ruoka-aine saattaa olla juuri sinulle huono juttu. Gluteeni saattaisi aiheuttaa samaa, mutta harvemmin kukaan ketoilee niin, että ruokavaliossa olisi viljoja. Kannattaa kuitenkin tarkistaa ainesosat pakkauksista. Esim "siemennäkkileipä" sisältää usein niin viljoja kuin jopa makeutusta.

Apuja voi olla MCT-öljystä (joka auttaa elimistöä tuottamaan vähän ketoaineita ilman ketoosiakin), liikunnan hetkellisestä lisäämisestä (kunhan se ei ole kropalle selkeästi stressori), kalorien vähentämisestä (jos syynä liiat kalorit), kalorien lisäämisestä rasvoilla (jos syynä kilppari tai/ja säästöliekki ja/tai liian pienet kalorit). Tuoteselosteet pitää luurata tarkkaan. Sokereita, tärkkelystä ja viljoja on niin leikkeleissä kun marinadeissa yms, missä niitä ei ehkäpä olettaisi olevan. Tiesitkö esimerkiksi, että monessa kebablihassa on viljaa ja vielä gluteenipitoista viljaa? Kysyvä ei tieltä eksy ja ravintoloiden kuuluu kertoa tarjoamiensa ruokien ainesosat kysyttäessä. Ruokapäiväkirjan pito jonkin sovelluksen avulla esim viikon tai kaksi, saattaa valaista asioita, jos sellaista ei ole aiemmin pitänyt. Itse yllätyin esim siitä, kuinka paljon kahvimaidoistani kertyi päivässä hiilareita.

Ketoosia kannattaa kuitenkin tavoitella. Muutamankin ketogeenisellä rkvaliolla potilaitaan hoitavan lääkärin mielestä, ketoosi on turvallinen (myös kilpparivajiksille), toisin kuin vhh ilman ketoosia, joka saattaa olla tie aineenvaihdunnalliseen turmioon. Ketoosi suojaa esim lihasmassaa ja muita aineenvaihduntaa ylläpitäviä elementtejä. VHH saattaa toimia juuri toisinpäin. Alle 0,5 ketoarvo verimittarilla mitattuna, tarkoittaa, ettei aineenvaihdunnalla ole ketoosin suojaavaa vaikutusta ja ongelmia saattaa tulla, vaikkei aiemmin olisi säästöliekistä tai muista aineenvaihdunnan ongelmista kärsinyt. Mukaan luettuna kilpirauhasen vajaatoiminta. Tavoitteena kannattaa siis olla yli 0,5 ketoarvo, mutta mikäli ketoosi on pitkään liki tai yli 3, niin se viittaa liian pieneen proteiinin saantiin ja kroppa kyllä ottaa sen silloin hanakasti lihaksista, ketoosin suojavaikutuksesta huolimatta.

Yksi huomioitava seikka on se, millä mittaa ketoosin. Pissatikut eivät ole kovin luotettavia. Ensinnäkin juodun nesteen määrä vaikuttaa siihen mitä ne näyttää. Jos juo runsaasti, on virtsan määrä suurempi ja ketoaineet näkyy sen seassa laimeampana. Nestehukkainen saattaa taas olla tohkeisaan "vahvassa ketoosissa", vaikka näin ei todellisuudessa olisi. Toiseksi pissatikuissa näkyy ainoastaan ne ketoaineet, joita kroppa ei käytä hyödykseen. Kun on huolellinen ja ketoadaptoituu, ei kroppa heitä enää ketoaineita pönttöön, vaan käyttää ne energiaksi. Olen myös päätellyt, ettei adaptoitumisen jälkeen kroppa enää purskauttele ketoaineita tulemaan kovin randomisti, vaan tuotanto ikään kuin vastaa kysyntään paremmin. Adaptoiduttua pissatikut eivät useinkaan näytä merkkiäkään ketoosista, vaikka ketoosi todellisuudessa olisi vahva. Adaptoituminen saattaa tapahtua parista viikosta muutaman kuukauden sisällä. Jos on ollut ketoosissa aiemminkin, jopa nopeammin. Suosi siis verimittaria, vaikka sen käyttö onkin kalliimpaa.

No niin! Tulipa tekstiä, toivottavasti kestit mukana. Toivottavasti tästä oli myös monelle lukijalle hyötyä.

Ei muuta kun tsemppiä ketoosin metsästykseen!

Ketoterkuin @kirsinketo



Ps. Oon ollu huikeella ketomatkalla keväästä 2018. Sydämellisesti voin suositella pariakin valmennusta. TÄSTÄ pääset lisätietoihin, tai menemällä osoitteeseen www.seeyou.fi
Muutetaan sun elämä!

Helpot vuohenjuustopekonit

Tämä resepti on yli 20 vuoden takaa ja aina ollut yhtä hyvää. Ketolle täydellistä, vielä jos löytää luomupekonia. Tosi kiva suolapala niin noutopöytään, kuin vaikkapa saunan jälkeiseksi herkuksi.

Valmistus ei juuri voisi olla helpompi. Paketti President Vuohenjuustosiivuja, se paketti, jossa on kaksi pötköä juustoa esileikattuina kiekkoina, kääritään mahdollisimman huolellisesti pakettiin pekonia (12 siivua). Kiekot leivinpaperille ja päälle pestoa (n.50g). Samalla kypsyy kirsikkatomskuja oheen. Kiertoilmalla 220'c n.14-15min tai kunnes pekonit kypsiä.

Riippuen käyttämästäsi pekonista ja pestosta, yhden nyytin makrot ovat noin:
Proteiini 5,6g, Rasva 10,8g ja Hiilari 0,5g. Energia 121kcal.

Mikäli käytät Sulamoa, löytyy resepti sieltä nimellä Kirsin KETO Vuohenjuustopekonit.

Ps. Olet tervetullut liittymään samaan ihanaan Ketovalmennukseen, jossa itsekin olen löytänyt luotettavan ketotiedon äärelle. Tästä linkistä halvimpaan voimassa olevaan hintaan ja mun tuki kaupan päälle. Ikuinen jäsenyys yhdellä maksulla, valmennuksen tiedot päivittyvät koko ajan uusimman tutkimustiedon mukaan ja ihan maailman paras tukiryhmä Facebookissa, josta saa aina apua ja vastauksia mikä ikinä mieltä askarruttaakin. Lisäksi rahat takaisin 14pv -takuu. Lämmin suositus!

Mun ensimmäinen pidempi paastoni

Kuten mua Facessa ja Instassa seuraavat jo tietää, olen syönyt ketogeenisesti huhtikuulta 2018 ja koko tämän ajan on olennaisena osana ruokarytmiini kuulunut pätkäpaasto. Kroppani halajaa sitä luontaisesti ja on itseasiassa halunnut millä tahansa ruokavaliolla. Ketogeenisellä asia on vihdoin erittäin jees! Ketolla verensokeri pysyy pitkistä ruokailuväleistä huolimatta tasaisena ja ketoosi myös suojaa lihasmassaa, eli kohtuullisilla paastopätkillä ei lähde kovin helposti purkaantumaan lihaksista prodea ravinnoksi. Ketoadaptoitunut kroppa kun osaa käyttää tehokkaasti rasvaa ja tuottamiaan ketoaineita siihen tarkoitukseen.

Pisimmillään mun pätkikset ovat olleet 24-28h niin, että kahta yötä en ole putkeen nukkunut, syömättä siinä välissä edes jotain. Pätkäpaaston ideahan on, ettei syödä vähempää kuin yleensä, vaan se mitä syödään, syödään tietyssä aikaikkunassa. Useimmiten mulla menee rytmi iltavirkkuna niin, että klo 20-21 vimpat syömiset ja seuraavan kerran sapuskaa sitten 11-15 välillä. (Toki jos on taipumus ylensyödä, pätkäpaastoa voi käyttää myös energiamäärän rajoittamiseen. Tutkimukset osoittavat, että pätkäpaastolla intuitiivisesti syöty kalorimäärä on keskimäärin n.600kcal pienempi kuin useita kertoja päivässä syövällä. Jos kärsii säästöliekistä, kannattaa pätkistellessä tarkkailla, että tulee syötyä tarvittavat kalorit, ettei säästöliekki entisestään pahene.)

Oikeastaan koko ketoilun ajan, olen pyöritellyt päässäni ajatusta myös pidemmästä paastosta. Ketokickstartissa moni paastoaa kerran kk 60h ja asiaan liittyvät postaukset pyörivät Facebookryhmän seinällä. Kuten aiemmista kirjoituksistani on hyvin käynyt ilmi, mulla on kumminkin paha säästöliekki taustalla ja kroppani kannibalisoima lihasmassa vaivalla hankittuna takaisin.-Eikä ole ollut hinkua riskeerata sitä paastoamalla, sillä lihasmassa on yksi tärkeimpiä asioita tehokkaasti toimivan aineenvaihdunnan taustalla.

Terveyssummit 2020 -videoissa, paasto tuli taas esiin tämän tästä terveyttä monipuolisesti edistävänä keinona. Samaten moni Youtubessa ketogeenistä aihetta pyörittelevä sivusto ja tyyppi, jota seuraan, kuten Thomas DeLauer, julkaisee tämän tästä paastotietoutta. Thomaksen videoissa on myös mukavaa knoppitietoa erikseen naisille paastoon liittyen, mikä rohkaisee kokeiluun, sillä naisten hormonitoiminta ottaa syömättömyydestä neniinsä aika paljon helpommin, kuin miesten.

Mulla oli vastikään itsellä hormonitoiminta jotenkin sekaisin kk-kiertoon liittyen ja ruokahalu aika heikossa. Vähän kaikki ruokaan liittyvä tympäisi, eikä vähiten kokkaaminen. Teen melkein kaiken syömäni ruuan itse. Kaikki osui sitten alkuviikosta kohdilleen, kun mieheni lähti työreissuun. Tiistai-iltana ei tehnyt mieli syödä ja ajattelin paastota 24h.

Tiistaina kuitenkin katselin paastovideoita illalla useampiakin ja keskiviikkona oli ajatus jotenkin kypsynyt siihen, että kokeilisinkin paastota 36h. Olo oli kuitenkin niin hyvä 34h:n kohdalla, että päätin jatkaa ensin 48h:n ja lopulta paastoni pituus oli 66h. Tuohonkaan ei olisi ollut tarvetta lopettaa, mutta olin lähdössä liikenteeseen illaksi ja halusin katkaista paaston kotioloissa, kun en tiennyt miten kehoni siihen suhtautuu. 72h olisi muutenkin ollut ehdoton maksimini, sillä sen jälkeen lihasmassaa vääjäämättä lähtee kehon glukoosimateriaaliksi, vaikka olisi kuinka ketoadaptoitunut.

Millaisia kokemuksia paastoni sitten toi. Ensimmäisenä on todettava, että paastoaminen oli ihan mielettömän paljon helpompaa, kun mitä etukäteen kuvittelin. Osaltaan sen ansiosta, että olen valmiiksi ketoosissa. Ei tarvinnut siis kärsiä hiilariviekkareista, nesteen rajusta poistumisesta, tai muista oireista, joita ns. normaalilta ruokavaliolta paastoon siirtyminen aiheuttaa. Osaltaan tässä saattoi olla puhtaasti hyvää säkää, moni säännöllisesti paastoava kertoo jokaisen paaston olevan vähän erilainen.

Keskiviikkona pelkäsin, että alan palelemaan, tai että voimat jotenkin lopahtaisivat. Varsinkin yö arvelutti, sillä jo liian vajaat kalorit päivänä, jolloin kuitenkin olen syönyt, saattavat aiheuttaa sen sortin palelua, etten saa nukuttua. Lueskelin viltin alla illan ja napsin vuoroin Guerandea (harmaa puhdistamaton merisuola) ja viinikiveä (helposti pieninä annoksina nautittava kaliumin lähde).

Illalla otin tavalliseen tapaan magnesiumia ja kaikkeen juomaani veteen laitoin MyProteinin elektrolyytijauhetta, joka on maustamaton ja jonka magnesium on oksidimuodossa. Arvasin, että suoleni toiminta lakkaa, joten toivoin magnesiumoksidin pitävän sitä liikkeellä. Näin ei kuitenkaan käynyt, joten tein sitten suolihuuhtelun kertaalleen hellästi käsisuihkun avulla. Olo oli kuitenkin näin eväin loistava, guerandea yhteensä 1-1,5tl vrk, viinikiveä vähän vähemmän ja kaikessa juomassani nesteessä pakkauksen ohjeen mukainen määrä elektrolyyttejä. Tuota elektrolyyttivettä meni useita litroja päivässä. Jotkut paastoavat maustetuilla elektrolyyteillä, joita itsekin käytän arjessa (Puhdistamo), mutta kun haen paastolla nimenomaan terveyshyötyjä, niin halusin pitää sen mahdollisimman puhtaana. Ei siis mitään marjoihin tai makeutusaineisiin viittaavaa.

Yö sujui ihan lämpimästi ja nukuin ihmeen hyvin. Päättämättömyyttään minua yli viikon kiusanneet kuukautiset alkoivat torstaina ja olosta tuli tosi mukava ja kevyt. Keitin vadelmanlehdestä, puna-apilasta, sitruunamelissasta ja poimulehdestä hormonitoimintaa tasoittavaa teetä ja litkin sitä elektrolyyttiveden ohessa pitkin päivää. Instan puolella totesin, että energiaa oli enemmän 40h:n kohdalla, kun edellisenä iltana 24h:n kohdalla. Torstaina en enää himmaillut, sillä minullahan oli "lupa" lopettaa paasto koska tahansa, ensimmäisen tavoitteen 36h oli täynnä. Touhusin normaaliin tahtiin. Pieni palelu ja nälän tunne katosi kun puin kunnolla päälle ja kävin reilun 40min reippaalla metsäkävelyllä.

Viikkosiivous sujui tavalliseen malliin, joskin yllätyksekseni normaalia hyväntuulisempana, siivousmusa tempaisi jopa mukaansa vähän väliä. Meillä menee imurointiin, lattianpesuun ja petivaatteiden vaihtamiseen semmonen reilu 3h ja petivaatteita tuuletellessani ihmettelin, kuinka tasaisesti energiaa vaan riitti ja riitti. Lopuksi nappasin saunan päälle ja tein vielä n.25min jumppasession hengästyttävillä sykkeillä ja käsipainojen avustuksella. Saunassa tiesin, etten katkaise paastoa vielä 48h:n kohdalla :D Huikeeta! Peilistä katsoi nukkumaan kömpiessä kieltämättä aika ryytyneen näköinen tyyppi, mutta oloa peilikuva ei vastannut yhtään ja olihan päivä ollut touhukas ja pitkä.

Seuraava yö oli levoton ja katkonainen unen osalta. Heräsin kuitenkin suht pirteänä perjantaihin ja palasin aamusta Thomaksen videoiden kimppuun, hakien nimenomaisesti tietoa mahdollisimman järkevään paaston lopetukseen. Uusimman tiedon (2019) mukaan, paasto (varsinkin naisen) kannattaa kuulemma lopettaa hakemalla kortisoli- ja insuliinitasoja kohdilleen, tässä apuna mm. ceyloninkaneli pitkin päivää nesteeseen lisättynä. Keittelin vihreää teetä johon sujautin reilusti kanelia. Kaneli toimii kehossa hieman kuin insuliini, kaikenlaista sitä oppii! Kyselin muutamassa ketoryhmässä ideoita paaston katkaisuun. Hauskasti sain vinkiksi Thomas DeLauerin videot! Kaveri on kuumaa ketopaastokamaa, heh! Varsinaiseen paaston lopetukseen Thomas kehoitti vähärasvaisella proteiinilla ja esimerkiksi merilevällä. Tähän oli monenlaisia perusteita, mutta kiteytettynä, keho on paaston jälkeen niin herkästi vastaanottavassa ja varastoivassa tilassa, että esim hiilihydraatti ja rasva etenkin yhtä aikaa nautittuna, johtaisi siihen, että solut herkästi avautuisivat hiilarille, ja sinne se rasvakin sitten sujahtaisi avoimista ovista. Lisäksi sinkin ja jodin tarve (koska kilpirauhanen) on iso ja niitä kannattaa tarjoilla keholleen heti kun mahdollista. Kaivelin kaappeja ja päädyin merilevään ja tonnikalaan vedessä. Varmistin kropan valmiuden ruokaan nappaamalla yleispäteviä ruuansulatusentsyymejä. Kaneliteen kera sitten eka ateria ääntä kohti.

Moni varoitteli, että paaston purku olisi hankalampaa kuin paasto itsessään, en kokenut sitä ainakaan tällä kertaa niin. Molemmat sujuivat mielestäni suorastaan yllättävän helposti. Söin rauhassa, eikä mitään erityisiä mielitekoja herännyt. Thomaksen ohjeiden mukaisesti odottelin pari tuntia vähärasvaisesta prodesta, ennen kuin tarjoilin kropalle sen kauan kaipaamaa rasvaa. Kuulemma on hyvä tarjota rasvoja monipuolisesti, vaikkapa neljää eri lähdettä. Sulatin pakastimesta lihaisaa luulientä, jota olen keittänyt luomunaudan niskasta, sekoitin siihen vähän laadukasta oliiviöljyä ja lisäksi söin avokadon Herbamarella ja pippurilla. Nappasin ravintolisistä reilun satsin vahvaa kalaöljyä, sinkkiä, D- ja B-vitamiineja, sekä ashwagandhaa (KSM66), jota mieheni kanssa kuuriluontoisesti ollaan tässä muutama viikko syöty, ajatuksena stressin ja unen biohakkerointi.

Olo oli tyytyväinen ja lähdin touhuamaan asioille. Oli "Pimeän kaupan ilta" ja iltapalalla kävin Lifestyle cafe Hemmassa, tapaksilla ja ketokakulla. Oliko ihan pikkuisen hyvää, kun oli aistit terävimmillään, voi hyvää päivää!

Kroppa oli tähänkin ihan tyytyväinen ja vaikka kävin shoppailemassa luomu& herkkukaupoissa pähkinöiden ja konvehtien keskellä, ei herännyt mitään herkkuhimoja. Tuoksut oli kylläkin huumaavia, tosi nautinnollista. Jätin päivän syömiset tähän, sillä ensimmäinen paaston jälkeinen päivä kannattaa useiden lähteiden mukaan syödä kevyesti. Paistoin vielä kalkunanpaistin uunissa ja touhuilin, ennen kuin kävin nukkumaan. Nyt unetkin oli taas kohdillaan!

Lauantaina rytmi on tähän mennessä ollut suht normaali. Pätkäpaastoa iltapäivän puolelle ja sitten rasvakahvi, sekä elektrolyyttiblendis marjoin ja villivihanneksin (tuttuja, jos seuraa mun instaa, kuvaan sinne kaiken minkä syön). Olo on aivan mainio, energinen ja mieliala hyvä. Vatsakin toimi ekan kerran sitten tiistain omin avuin, heh. Syömättömyys olisi nyt jopa vielä helpompaa kuin yleensä ja kun mulla on kaikkien ongelmien ja ylipainon taustalla nimenomaan liian pienet kalorit, niin tässä on vaaran paikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Käytän ruokapäiväkirjaa tällä hetkellä ja se selvästi tulee tarpeeseen.

En osaa vielä sanoa, alanko säännönmukaisesti paastoamaan. Meillä on sukurasitteena runsaasti syitä hakea apua autofagiasta, joka onkin nimenomainen pääsyy pidempään paastoon. Autofagia käynnistyy tarpeeksi pitkällä paastolla, se siivoaa rikkinäisiä ja viallisia soluja kropasta. En nyt kirjoita tästä sen enempää, sillä tietoa autofagiasta ja paaston hyödyistä on netti väärällään.

Itselläni paaston helppoudessa oli apua siitä, että olin valmiiksi ketoosissa ja taatusti -isosti- apua siitä, että olin muutaman päivän yksin kotona. En tiedä kuinka paljon hankalampaa olisi ollut paastota ja samalla kokata ruokaa muille. Uskonkin, että tulevat paastoni ajoittuvat samalla tavalla miehen työreissuihin. Nähtäväksi jää, paastoanko kerran vuodessa, vai puolen vuoden välein, vai miten, aika ja olotila sen näyttää sitten. Joka tapauksessa kokemus oli pelkästään positiivinen ja jos on syitä ja/tai kiinnostusta, eikä ole syömishäiriötaustaa, niin kehoitan kaivelemaan paastosta kaiken tiedon ja heittäytymään kokeiluun. Saahan paaston lopetettua koska tahansa, jos siltä tuntuu!

Pari linkkiä:

Thomas DeLauerin paastovideokokoelma tästä linkistä. Kannattaa keskittyä uusimpiin ja jos olet nainen, niin kaivele varsinkin naisille suunnatut pätkät.

Jos mainitsemani elektrolyyttijauhe kiinnostaa, etkä ole vielä asiakas MyProteinilla, niin tällä linkillä saat ensimmäisestä tilauksestasi alen ja voimassa oleviin kamppiksiinkin lisäalen. MyProteinilta saa mm. 0hh nuudeleita, L-Glutamiinia (Elite on hyvälaatuinen), BCAA:ta maustamattomana jne. Firma on melkoinen uutiskirjeellä pommittaja, joten välttämättä en liittyisi listalle.. -Vaikka ainahan uutiskirjeenkin saa peruttua.

Ja toki olet tervetullut liittymän samaan ihanaan Ketovalmennukseen, jossa itsekin olen löytänyt luotettavan ketotiedon äärelle. Tästä linkistä halvimpaan voimassa olevaan hintaan ja mun tuki kaupan päälle. Ikuinen jäsenyys yhdellä maksulla, valmennuksen tiedot päivittyvät koko ajan uusimman tutkimustiedon mukaan ja ihan maailman paras tukiryhmä Facebookissa, josta saa aina apua ja vastauksia mikä ikinä mieltä askarruttaakin. Lisäksi rahat takaisin 14pv -takuu. Lämmin suositus!

Ketoisaa kaalilooraa

Eilen tekaisin treenisafkaa siitä mitä kaapista löytyi ja tuli melkoisen maukas ja varsin ketokelpoinen kaalilaatikko! Tää upposi miehellenikin hyvin.

Kaali oli keskikokoinen kerä, siitä jäi siivottuna n.800g käytettäväksi. 150g tuli kahdesta keskikokoisesta punasipulista. Meillä on iso paistinpannu, kaalisuikaleita mahtui siinä juuri ja juuri kääntelemään. Kaalikin vetäytyy paistaessa kasaan ja lötkööntyy, joten sipulit mahtuu myöhemmin samaan pannuun. Wokkipannu vois toimia paistamiseen hyvin.

Tässäpä ohje, annoksessa hyvä määrä rasvaa ja proteiinia ja kohtuulliset hiilarit. Varsinkin satokauden aikaan aika edullistakin ruokaa.

Laita uuni lämpenemään, kiertoilma 180'c.

Suikaloi kaali ja paista sitä voissa isolla pannulla (tai kahdessa erässä pienemmällä), kunnes alkaa pehmetä ja saada väriä. Lisää siivutettu punasipuli, 1tl herbamarea, 1tl timjami, 1tl rosmariini (tai sopiva määrä tuoretta rosmariinia silputtuna) ja kun sipulitkin kuullottuneet, siirrä voideltuun uunivuokaan.

Ruskista jauheliha voissa ja mausta: 1tl herbamarea, 1liemikuutio, 1tl juustokuminaa, eli jeeraa, 1tl paprikajauhetta ja 2tl mustapippurirouhetta. Kaada ruskistuneelle jauhelihalle kermapurkki ja anna keittyä hetki kasaan. Lisää fetakuutio murentaen tai paloina.

Kaada kastike vuokaan ja sekoita hyvin. Laita uuniin hautumaan n.20min.

Mikäli käytät Sulamoa, löytyy ruoka resepteistä nimellä "Kirsin KETO Kaalilaatikko".

Ketogeeniseen ruokavalioon on aivan mieletön valmennus, jossa on facebookin ehkäpä kannustavin ja hyvähenkisin tukiryhmä. Olen ollut myös itse mukana jo keväästä 2018. Liittymisen jälkeen jäsenyys on elinikäinen, eli yhdellä kertamaksulla pääset palaamaan kaikkiin materiaaleihin aina halutessasi. Jos haluat tutustua valmennukseen, voit tehdä sen riskittä, rahat takaisin 14pv takuulla. Mikäli lähdet mukaan juuri tämän linkkini kautta, saat valmennuksen halvimpaan mahdolliseen hintaan ja saat myös minun tukeni. Kirsin kanssa ketoosiin.

Verikoepaketista tarjous!

Ihan mieletöntä, Ketokickstart sai oman tarjouksen juuri ketogeenisesti syövää kiinnostelevista verikokeista!

Tässäpä linkki, tarjouksen voimassaolosta ei ole tietoa. Lähetettä et tarvitse. Puhtipalvelun kokeet otetaan Synlabin laboratorioissa.

Verikokeet on mielenkiintoista ottaa ennen ketoilua tai ketoilun alkuvaiheessa ja sitten esimerkiksi 6-8kk päästä uudelleen, jolloin ruokavaliomuutoksen konkreettiset vaikutukset käyvät ilmi. Tarvittaessa voi sitten viilata omalle elimistölle sopivampaan suuntaan syömisiä, mutta useinmiten nämä tulokset paranee ketogeenisesti syövillä kohisten. Olettaen toki, että koostaa annoksensa järkevästi, myös ketogeenisesti voi syödä epäterveellisesti, kuten muillakin ruokavalioilla.

Iloa ja valoa päivääsi!

Mukaan Ketokickstartvalmennukseen pääset tästä. Olen ollut valmennuksen jäsen keväästä 2018 ja koen tehneeni yhden elämäni parhaita päätöksiä liittyessäni siihen. Yhdellä kertamaksulla ikuinen jäsenyys ja juuri tätä linkkiä käyttämällä saat myös minun tukeni ketomatkallesi.

Jääkö käteesi vain nippu hiuksia ja säästöliekki?

Oman ketomatkani varrella olen kohdannut valtavan määrän ihmisiä, jotka syövät aivan liian vähän. Ja kyllä, suurentelematta asiaa, pidän määrää valtavana, sillä arkielämän kohtaamisten lisäksi, pelkkiä vieraiden yhteydenottoja, on tullut nyt muutaman päivän sisällä enemmän kun viikossa on päiviä. Yksi asia yhdistää, ollaan pudotettu painoa muutama kuukausi ja nyt yhtäkkiä paino on jumahtanut paikoilleen, eikä mikään konsti tunnu tepsivän. Heillä kaikilla on ollut myös "paletti kunnossa", makroista ymmärrys, ruokapäiväkirja käytössä, luullaan että kaikki oikein, paitsi sitten kun ollaan yhdessä katsottu vähän tarkemmin, niin eihän ne speksit sitten kunnossa olleetkaan..

Herättävintä oli kun eräältä yhteyttä ottaneelta lähti jo ei pelkästään hiukset, vaan myös kynnet. Ja joku aika sitten hyvän ystäväni tehdessä selontekoa viimeaikaisista syömisistään lääkärille, lääkäri oli hieman pohdiskellen esittänyt kysymyksen: "onko sinua koskaan jouduttu pakkoruokkimaan?" Alkoi sitten tämäkin pimu ymmärtää syövänsä liian vähän ja kuinka syömishäiriöisenä tuota tilaa asiantuntija jo piti. Kuitenkin, nämä henkilöt ovat kuvitelleet tekevänsä kaiken juuri oikein.

Itse olen ollut liki pitäen vastaavassa tilanteessa, siis etten ymmärtänyt syöväni "liiankin terveellisesti". Tämän seuraukset olivat moninaisia, mutta yhdessä vaiheessa juoksin paniikissa ihotautilääkäriltä toiselle, maksaen heidän olan kohauttelustaan ja kerta toisensa jälkeen istuin kuuntelemassa heidän "näin vaan voi joskus naisellekkin käydä", diagnoosejaan. Kun hiukset lähti minultakin ja siis aivan tupottain. Se on hirveä tunne ja tilanne, jota en kenellekään toivo.

Jopa näistä lääkäreistä he, ketä silloinen ruokavalioni edes kiinnosti, kysyivät ainoastaan mitä söin. Kertaakaan ei kukaan kysynyt paljonko. Ja toki ajattelivat, että liikaa kun kerran ylipainoa muutama kilo oli. Niinhän ajattelin itsekkin.

Tähän samaan sortuu välillä viisaammatkin valmentajat. Eräs minuun yhteyttä ottaneista onnettomista, oli juuri päättänyt jättää maitotuotteet ja pähkinät, sillä ravintovalmentaja oli maininnut ne jumin todennäköiseksi syyksi. Kun paino oli pudonnut hienosti ja tasaisesti yli kymmenen kiloa, mutta nyt pari kuukautta ollut päällänsä totaalinen jumi. Tällaisessa tilanteessa näköjään kysytään rutiinina, "syötkö pähkinöitä tai maitotuotteita", niissä kun saattaa piillä luultua enemmän kaloreita ja hiilareita ja maitoproteiinissa on omat ongelmansa, jotka painojumin takana joskus saattavat piillä. Olen itsekin kuullut tämän neuvon varmaan satoja kertoja. Oli  myös tullut puheeksi että ruokapäiväkirjasovellus Sulamo oli hänellä päivittäisessä käytössä. Mutta se tärkein oli unohtunut, kysyä -paljonko- syöt ja -paljonko- kulutat.

Tämä mimmi oli kuukausia elänyt noin 1000kcal päivittäisellä energiatavoitteella, eikä tietenkään surrut, jos tavoite jäi vielä siitä vähän vajaaksi, sillä hänenhän oli tarkoitus laihduttaa, vielä vähintään 16-20kg. Hän ei ollut koskaan ennen laskenut syömisiään, ei hän osannut kyseenalaistaa sitä, onko tämä kolminumeroinen luku kilokaloreita paljon vai vähän. Siitä huolimatta, että oli laskenut netissä ketomakrot laskurilla ja käytti ruokapäiväkirjaa, johon orjallisesti syötti kaikista suupaloistaan tiedot, ei hän siis tajunnut, että laskurien antamat, mukamas "kohtuulliset" vajeet ja hänen oman kehonsa kulutus, olivat kauempana toisistaan kun suomen viralliset ravitsemussuositukset ketogeenisestä ruokavaliosta. Ja jos hän ei olisi sattunut törmäämään blogitekstiini säästöliekistä, olisi hän siis karsinut syömisistään seuraavaksi ravintovalmentajan ohjeen mukaan pähkinät ja maitotuotteet.

Ne, joiden avulla todennäköisesti oli jonkun aikaa jo pysynyt juuri ja juuri terveen kirjoissa, ellei jopa hengissä. Epäilemättä piakoin olisi löytynyt seuraava ylipainoinen mysteeripotilas lääkärien vastaanotoilta, jolta kukaan ei olisi taaskaan tajunnut kysyä, että paljonko syöt. Mutta ei hätää, aina voi lykätä käteen reseptin mielialalääkkeitä, niin tuntee tehneensä potilaan eteen edes jotain. Ruuan tulisi olla lääkkeemme, mutta suurin osa lääkärikunnasta tuntuu ajattelevan ravitsemusta ihan täysin irrallisena osana ihmisen terveyttä. He, joilla juolahtaa mieleen kysyä terveellisestä syömisestä, eivät ole yleensä kiinnostuneista määristä, kun "osaavat päätellä jotain asiakkaan vyötärönseudun kelluntavarusteista". Ja pieleen saattaa mennä, rankasti.

Myös valmentajien pitäisi pidentää lausettaan "kokeile jättää maitotuotteet ja pähkinät", lauseeksi, "mikäli olet tarkistanut, että syöt tarpeeksi, voit kokeilla jättää maitotuotteet ja pähkinät". Sillä ihmiset kovin mielellään tekevät juuri kuten neuvotaan, kun apua hakevat.

No, viisaista valmentajista ja lääkäreistä ja heidän mokistaan viis, netissä pyörii kaikenlaisia ketokoutseja ja ketovalmentajia, on ketokuiskaajaa ja jos jonkin sortin ketovislaajaa. Satunnaisesti seuraan näitä sivuja ja ryhmiä, joskus osallistun keskusteluunkin. En pystynyt edes kommentoimaan keskustelua, jossa eräs "valmentaja" ihan muutamia päiviä sitten, antoi opiskelijabudjetilla elävälle vinkin, että ketogeenisesti syömällä voit syödä vähemmän kaloreita ilman näläntunnetta, keho tottuu pienempiin kaloreihin kyllä! Niin :D no niin tottuu! Sitä sanotaan säästöliekiksi! Voi herra isä tätä maailmaa ja sen kaiken sortin neuvonantajia.

Olin niin ällikällä lyöty tuosta neuvosta, ettei minulla kertakaikkiaan ollut voimia puuttua asiaan. Sääliksi käy tätä opiskelijaparkaa, jos vinkistä otti vaarin ja myöhemmin maksaa itsensä kipeäksi terveysongelmien kanssa taistellessaan. Kroppa ei ainoastaan "pudota hiuksia" energiaa säästellessään. Priorisoidessaan polttoaineen elintärkeisiin toimintoihin, se lakkaa imeyttämästä ravintoaineita, vitamiineja yms. Loppujen lopuksi keholle on ihan se ja sama, onko sillä edes aivotoimintaa, kunhan sydän ja keuhkot pelaa. Ja ei, se ei riitä hyvinvointiin, että jokaisella on mukana "omat eväät" alleihin ja takapuoleen rasvana pakattuna. Pienellä kalorivajeella voi oikeasti voida ihan kohtuu hyvin, varsinkin, kun muistaa toisinaan herätellä aineenvaihduntaa kulutuksen mukaisin kalorein. Tällöin keho luottaa sinuun ja ettei mitään hätätilaa ole ja laihtuminen on mahdollista. Mutta mitä suurempi vaje on, varsinkin pitkäkestoisesti, sitä varmemmin saat kehosi hälytystilaan. Ja kun saat kroppasi luulemaan, että on nälänhätä, se mielummin pudottaa hiuksesi, kuin luopuu näistä varastoista, joiden turvin se suunnittelee sinun selviävän hengissä nälänhädän yli.

Kunpa vain aivot tajuaisivat silmien näkemän runsauden olevan oikeasti ulottuvillasi ja mahdollisen kalorien nipistelyn oma valintasi, mutta tähän evoluutio ei meitä vielä ole tuunannut. Ei tarvitse mennä montaa sukupolvea taaksepäin, kun ihmiset joutuivat elämään toisinaan puutteessa. Ja sama tilanne on vallinnut sitä ennen kymmeniä, satojakin tuhansia vuosia. Kehomme toimii juuri kuten sen kuuluu, eikä sitä siitä tule torua. Jos on ylimääräistä mitä pudottaa, ei saa olla mihinkään liian kiire. Oikeasti kohtuullisella, eli ei niiden laskurien antamalla, vaan mietityllä kalorivajeella laihtuu kyllä, turvallisesti ja terveyttä vaarantamatta. Rasvakudokseen on myös varastoituneena kaikenlaista, aina vitamiineista mahdollisiin myrkkyihin. Et edes halua näiden aineiden liukenevan kehoosi liian rivakkaa tahtia, siitäkin voi seurata kaikenlaista.

Vaikka olisi mitkä häät tulossa ja motivaatiosi laihtua isompi kun koskaan, kannattaa hetki miettiä, että kun et kerran alkanut tähän projektiin aikaisemmin, niin onko oikeasti järkevää yrittää ehtiä urakoida tavoitetta täyteen kovin lyhyessä ajassa? Sillä säästöliekki ei ole mikään ohimenevä juttu, joka päättyy kun alkaa syömään tai saavuttaa jonkin tietyn vaa'anlukeman. Esimerkiksi "Suurimman pudottajan" jenkkiversion osallistujia tutkittaessa huomattiin, että aineenvaihdunta oli surkean pieni vielä 6 vuotta ohjelmanteon jälkeen. (Ja BTW vain yksi oli onnistunut pitämään saavutetun painon.)

Eli pikalaihdutus järjettömän suurella kalorivajeella, "onnistuessaankin", ajaa kehon tilaan, jolloin ei voi syödä enää murto-osaa entisestä lihomatta. Vaikka olisi kuinka motivoitunut, ei itseään tällaiseen muutaman viikon rääkkiin kannata piiskata.

Tee harkittu päätös ja muuta elintapojasi, tuloksia tulee kyllä! Ja jos päätät lähteä ketogeeniseen ruokavalioon, joka on myös painonhallinnan kannalta erinomainen keino "päästä halutessaan kesäkuntoon" jne. niin ota selvää, hankkiudu valmennukseen jossa ollaan kiinnostuneita terveydestäsi ja sen säilymisestä ja jossa sinulla on ryhmän tuki. Jos lähdet mukaani Ketokickstarttiin, juuri tämän linkin kautta, myös minä autan sinua matkallasi ja voit syödä joko annetun mealplanin mukaan, tai halutessasi laitetaan heti alusta alkaen yhdessä makrot ja kaloritavoitteet kuntoon. Kaikkea ei tarvitse jokaisen tehdä kantapään kautta. Kunnioita ja rakasta kehoasi, meillä on ainoastaan yksi kroppa ja siihen saatavilla hirmuisen vähän varaosia. Kannattaa toimia sen kanssa yhteistyössä, eikä hampaat irvessä kroppansa tahdon vastaisesti. Näin voit kiittää itseäsi vielä vuosiakin myöhemmin!

Ja kuinkas niille "suurille pudottajille" sitten kävikään? Tutkitusti. Tsekkaa täältä.