tiistai 27. huhtikuuta 2010

Nakkipula

Mieheni osti tänään tapojensa vastaisesti Ilta-Sanomat. Molemmat selailimme lehden läpi. En tiedä onko kyse viikonloppuna kertyneestä univelasta, vai kierosta huumorintajusta, mutta kummasti lehti jaksoi naurattaa meitä molempia aukeama toisensa jälkeen. Nauraa sai vedet silmissä.

Sattumallakin oli osuutensa. Sukulaispoikaani Mikaa oli haastateltu VR:n taas töppäillessä, ja tutun bongaaminen lehdestä tuollaisessa yhteydessä oli jo sinällään huvittavaa. Suvussamme on varsin sarkastinen huumorintaju, jota Iltasanomien Pasi Jaakkonen varmasti siteerasi parhaan kykynsä mukaan. Lopputulos oli kuitenkin surkuhupaisaa luettavaa, joka tahtomattaan kutkuttaa jokaisen mielikuvituksella varustetun nauruhermoja sata nolla.

Juttuun oli yritetty saada "tuskastunut" ilmapiiri, sillä kukapa kiskomatkustajista ei olisi viime aikoina VR:n touhuihin enemmän tai vähemmän kyrsähtänyt. Suuri pääotsikko kuului: "Miksi taas?". Junan takapää oli pudonnut kiskoilta ja koko junaliikenne Pasilan tienoilla seisoi pahimpaan ruuhka-aikaan. Matkustajat olivat joutuneet odottamaan, hikoilemaan ilman ilmastointia, siirtymään kävellen radan yli toiseen junaan jne jne.

Väliotsikot kuuluivat: "Harmitus: Juna suistui raiteilta -Mika on syvästi pettynyt" ja "VR ymmärtää Mikaa". VR:n viestintäjohtajan kirjoitetaan "olevan nöyränä Mikan junamatkakokemuksien edessä". Parhaat naurut sain kuitenkin punaisella korostetusta quotesta: "Vasta sitten sain, kun korotin vähän ääntäni". En tiedä pitäisikö moisesta lausahduksesta antaa pisteet kotiin siteeratulle vai siteeraajalle. Jutun lopussa käy ilmi että oli kyse aterialipukkeiden saamisesta.

Paria aukeamaa aiemmin on otsikko "Nakkipula uhkaa vappuna". Artikkelin teksti otsikon alla alkaa: "Nakit voivat loppua ainakin joistain kaupoista ennen vappua". Kokeneena juhlapyhien viettäjänä voin kertoa Iltasanomille, että nakit ovat monasti voineet loppua joistain kaupoista myös ennen uuttavuotta.. Elintarvikealan työtaistelua pohditaan muutamalla sanalla, jonka perään jutun keventämiseksi (tai palstatilan täytteeksi) on haastateltu Helsinkiläistä neljän nuoren kaveriporukkaa, jonka toimittaja on bongannut Kiasman takaa nurmikolta jäätelöpiknikiltä. Jutussa kerrotaan ettei nakkien loppuminen pelota kyseisiä nuoria. Osin mainitaan olevan syynä sen, etteivät he muutenkaan syö lihaa. Kuohuviininkään riittävyys ei heitä askarruta, ja yksi nuorista selventää ettei heillä ole rahaa kuohariin joten muutenkin joisivat vain keskiolutta.

Pari aukeamaa myöhemmin saa lukea hälytysajoneuvon (ambulanssin) saaneen hälytysajon aikana parkkisakon nurmikkopysäköinnistä. Sinällään asian huvittavuus ei ole tokikaan Iltasanomien vika. Juttua on kuitenkin yritetty elävöittää kuvalla sakkolapusta ja suurella kuvalla tapahtumapaikasta, tyhjästä pihasta, jonka nurmikonreunassa näkyvän renkaanjäljen kerrotaan tulleen juuri tässä uutisoidussa tilanteessa. Nurmikon reunaa kohti on piirretty suuri punainen nuoli, jottei tilanteen autenttisuus varmasti jäisi huomaamatta.

Seuraavaksi puidaan Perttu-Lampaan väliaikaista asumista Töölössä. -Ihan asiallinen juttu, jossa pohditaan eläintenpitolakia ja mietitään että hevonen ei mahdu hissiin ja minipossujakin ihmisillä on, vaikkei Isännöitsijäliiton M. Peltokorvella olekaan niistä "persoonallista kokemusta".

Erikseen lehdessä on palsta "kummat jutut".

CC:n kokeileva keittiö: Sorbettia

1. Ota kaapista tölkilliset DrPepperiä ja Jaffaa
2. Laita ne pakastimeen hetkeksi viilenemään
3. Unohda illan aikana laittaneesi ne sinne
4. Avaa pakastin seuraavana päivänä ja sinua vastaan tulee ILOINEN sorbettiyllätys!

Niin helppoa että perheen pieninkin varmasti osaa.

Lisäbonuksena sorbetti ei vie pakastimesta säilytystilaa, sillä se on ymmärtänyt asettua nurkkiin, seinille, muiden pakasteiden ympärille sekä oveen.

Harmikseni en ymmärtänyt ottaa valmiista sorbetista kuvaa. Kuva olisi varmasti motivoinut monia kokeilemaan reseptiä kaverinkin pakastimessa.