tiistai 27. huhtikuuta 2021

Villiä parsapiirasta (resepti) ja koronadiagnooseja


Kuten ehkä varsinkin instaseuraajani tietävät, meidän taloudessa on ollut ristinä "long covid" eli kroonistunut koronan pitkä muoto, jo viime keväästä (2020). Vuosipäivä tuli ja meni, eipä ollut juhlinnan aihetta. Meitä ei silloin maalis-huhtikuussa testattu, kuten ei muitakaan kotona alkuvuodesta 2020 koronaa tai muuta flunssaa lievästi sairastavia. Oma "koronani" oli lievästi vuotava nenä ja muutaman päivän outo ihottuma kasvoissa. Erittäin lievä siis. En pitänyt siinä vaiheessa koronana, kun vielä THL:kin tiedotti silloin, ettei nuha ole koronan oire. Jälkitauti alkoi kuitenkin n. 7vko päästä, eli huhtikuun loppupuolella ja sen kanssa on sitten suurimmalti osin saikutettu nyt jo vuoden päivät!

Positiivisen testituloksen puute on aiheuttanut päänvaivaa, mm kun uudelle lääkärille täytyy yrittää vartin vastaanotolla selittää koko vuoden tapahtumat, saadakseen hoitoa oikealta pohjalta. Ja kun hoitoa saa vaan oireen mukaisesti, niin lääkärit on tyypillisen kirjavan pitkän koronan oirekartan takia, vaihtuneet tuhkatiheään. Milloin olen ollut sydänsairaalan asiakas, milloin ihopolin ja aina uudelleen pitää selittää, ettei ole ainoasta päällä olevasta oireesta kyse.

Long covid ei onneksi ole mikään outo ilmiö enää maailmalla ja sitä on aika paljon jo tutkittu. Ainakin kun ajatellaan, ettei koko covid-19 vielä kauaa ole globaalisti ehtinyt pitkin maita ja mantuja retostella. Toki kysymyksiä on edelleen enemmän kun vastauksia. Se tähän mennessä tiedetään, että vähintään 10% saa koronatartuntansa kaupanpäälle tämän pitkän version, myös oireettomista tartunnan saaneista, ja pitkästä versiosta aletaan puhua, kun oireita on edelleen 12 viikon päästä varsinaisesta akuutista vaiheesta. Surullisen monilla on tämän kanssa mennyt jo vuoden päivät. Vaikka tilastot aiheesta puuttuu, niin vertaistukiryhmissä huomaa, että "longhaulereita" on paljon ja enenevissä määrin.

Pitkästä koronasta on tulossa siis seuraava iso kansansairaus ja kuten veikkasin jo kuukausia sitten, lasku tulee olemaan yhteiskunnalle kova. Niin yleinen tämä vitsaus on, että suomessakin on määritelty diagnoosikoodi pitkälle koronalle. Ja nyt tekee mieli sitten jo juhlia, sillä minullekin se nyt vihdoin kirjattiin omakantaan, joten kellekään ei tarvi enää selitellä! Sain siis jälkikäteen sekä oireiden perusteella tehdyn koronadiagnoosin, että diagnoosin "long covidista". Laitan loppuun muutamia linkkejä, josta voit hakea tietoa ja apua, mikäli olet tilanteessa jossa epäilet itselläsi pitkittynytttä koronan muotoa.


No sitten siihen villiin piiraaseen :D Absurdiahan se on uutta diagnoosiaan juhlia! Mutta helpotti henkisesti niin paljon, että teki heti mieli jotain herkkua kehitellä. Aamufiilikset, joten suolaiseen herkutteluun mieliteko veti. Nähdyksi, kuulluksi ja tunnustetuksi tuleminen on hirmuisen tärkeää. Ja kun vielä tajusin, etten joudu seuraavalle lääkärille koko koronatarinaani aasta ööhön selittämään, niin kyllä nousi fiilis kertaheitolla kokkailu ja kehittely -tasolle, heh! Jääkaapin inventaario, pientä inspiraatiota ketoryhmistä ja pikkuisen villi, gluteeniton ja viljaton parsapiirakka tulille!

Valmistin ensin kuusenkerkkäpeston, löydät ohjeen TÄSTÄ linkistä




Ohjeesta tulee n 2-2,5 kertainen määrä piirakkaan tarvittavaa pestoa. Kerkkien keräämisen aika, riippuen millä korkeudella suomea asuu, on touko-kesäkuussa. Kuusenkerkkä on siis kuusen vuosikasvu, se vaaleanvihreä pehmeä neulastupsukka. Keräämiseen tarvitsee maanomistajan luvan, mutta ne ovat osa maistuvaa ja ravitsevaa luonnon aarreaittaa, joten niitä kannattaa kerätä pakkaseen talvenkin varalle. Oman pestoni valmistin siis tällä kertaa pakastetuista kuusenkerkistä, mutta mikäli niitä, tai nokkosensiemeniä, ei satu olemaan ja piirakkaa tekee mieli, voinee kokeilla valmiita kaupan pestoja tähän reseptiin. Nokkosen siementä saa ostettua ainakin Yrttipajalta ja olen nähnyt mm Lapin Marian villipestoja tavallisissa ruokakaupoissa. Ne saattaisivat käydä reseptiin, ja miksei ihan perinteinenkin pesto.

Kirsin KETO Villi Parsapiirakka



Pohja:

225g punaleima emmentalraaste

150g pehmeä ja täyteläinen (2,3%) maitorahka

2 isohkoa munaa

1,5dl pofiber

0,5tl ruusu- tai vuorisuolaa

Sekoita taikinaksi ja levitä leivinpaperille pellille käsin taputellen haluamaasi muotoon. Taputtele pohjasta n. 0,5cm paksu ja muotoile  n.1,5-2cm korkeat reunat täytettä varten.

Täyte:

1dl Kirsin KETO Kerkkäpestoa (linkki ylempänä)

400g Philadelphia tuorejuusto maustamaton

n.200g vihreää tuoretta tankoparsaa

Sormisuolaa

Rosepippuria

Styrian kurpitsansiemeniä

Vuohenputken nuoria lehtiä tai muuta kauden villivihannesta (esim Rentunruusun, eli Horsman lehdet käy hyvin tällaiseen koristeluun)

Reunan voiteluun muna ja n. 1rkl seesaminsiemeniä.


Sekoita pesto ja philadelphia ja levitä piiraan pohjalle. 


Huuhdo parsat ja napsauta katkaisemalla tyvi biojätteeseen. Parsa napsahtaa poikki oikeasta kohtaa. (Vihreitä tuoreparsoja ei kuulu kuoria, joten älä kuori :) ) Asettele pinnalle parsaa, vuohenputkea, tai muuta kauden villiä ja kurpitsansiemeniä yms haluamaasi malliin. Jos paksuja parsoja niin ne kannattaa halkaista, ohuet kypsyy kokonaisinakin kyllä. Ripottele koko komeudelle sormisuolaa sopivasti (ota huomioon käyttämäsi peston suolaisuus, mutta parsojen suolattomuus) ja rosepippuria lisäksi väriksi. Voitele taikinareuna ja ripottele sille seesaminsiementä.


Uunissa 200'c kiertoilmalla suunnilleen keskellä 20min, tai oman uunin mukaan, kunnes taikina on kypsä. Kantikkaan piiraan voi jakaa varmaan pienempiinkin annoksiin, meillä tästä sydämestä tuli 7 sopivaa palaa.

Makrot Kirsin KETO Kerkkäpestolla tehtynä per 100g:

HH 2,3g, Prot 10,4g ja Rasva 19,9g

Löydät piirakan Sulamosta TÄSTÄ.


Parsapiirakasta takaisin pitkään koronaan. Tässä ne lupaamani linkit, joista tietoa voi vaikka tulostaa lääkärille, mikäli oma lääkäri on asiasta aivan ulalla. Kukaan ei vielä tiedä mitä pitkä korona voi tuoda tullessaan. Itse koin tässä vaiheessa diagnoosin tärkeäksi, kun positiivinen testi jäi puuttumaan, kunnallisesti ei vasta-ainetestejä tehdä ja käsittääkseni tämä virus voi haitata elämää ja elimistöä vielä vuosienkin päästä. Nyt tiedot, oireet jne ovat omakannassa terveydenhuollon saatavilla, eikä minun tarvitse enää lähteä lääkäriin koronaelämänkerta Post It -lappusille kirjoitettuna :D


Anatomian professori Seppo Parkkilan katsausartikkeli Duodecim Yleistä hyvää asiaa luotettavalta taholta.

Useiden kirjoittajien katsausartikkeli Lääkärilehti.fi Tämä sisältää paljon tärkeitä pointteja! Kirjoittajat todellakin asiantuntijoita. Lääkäriin tuloste mukaan, kumman harva lääkäri tuntuu lääkärilehteä lukevan ;)

(Kirjoittajat:

MARI KANERVA

LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, osastonylilääkäri

HUS Tulehduskeskus, infektiosairauksien linja

TIINA SAIRANEN

LT, dosentti, neurologian erikoislääkäri, ylilääkäri

HUS Neurokeskus, neurologian linja

PAULA KAUPPI

LT, dosentti, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri

HUS Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairauksien linja

HELENA LIIRA

LT, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri, ylilääkäri

HUS Perusterveydenhuollon yksikkö)

Sanna Ukkola Live: 

Haastateltava Risto O. Roine, Neurologian emeritusprofessori Turun Yliopisto, Suomen Aivot ry puheenjohtaja. Haastattelu kirjoitettu luettavaan muotoon ja lopussa linkki tallennettuun haastatteluun. Lämmin katselusuositus! Apuakoronaan.fi sivustolla paljon muutakin mielenkiintoista.

Tukiryhmä potilaille Facebookissa ja mahdollisesti myöhemmin potilasjärjestö longhaulereille täällä. Ainoastaan tilanteesta itse kärsivien hienotunteinen ja luottamuksellinen ryhmä. Asiantuntevat ylläpitäjät.

Yleinen Facebookryhmä sekä koronaa sairastaville, perheenjäsenille yms. täällä. Paljon kokemusta ja paljon tietoa.